liekö tämäkin intuitiota vai tavallista elämää...
hain pitkään omaa hevosta, kriteerit tietty rajalliset, välimatka josta hakea, hinta, mukava luonne, koko jne...
muutamaan otteeseen olin käynyt katsomassa yhtä ja samaa ilmoitusta... ja laitoinkin sähköpostia myyjälle. kiinnostuin, mutta asia ei edennyt.
kävin muutamaa koeratsimassa , olivat taitavia ja hienoja, mutta ei vaan sytyttänyt.
laitoin ilmoituksen, halutaan ostaa, ja paljon tuli soittoja, kävin taas katselemassa, mutta ei...
no. sitten taas kerran osui silmiini tämä yksi ja sama ilmoitus, , ei niin herkku; ex-ravuri, projekti... enhän minä osaa koulutta hevosta??!!
no menin katsomaan, ja se oli siinä. toki koeratsin pollen, mutta tiesin jo ennen sitä että tämä on minun.

nyt ollaan aakkosissa A kohdalla, ja kiire ei ole. jos vuoden päästä ollaan vaikka jo Eessä, hyvä niin, minulla ei ole kiire.
olen luvannut hepolleni että sitä ei enää satuteta suuhun koskaan, sen verran hankalaa on suitsiminen. hankin lg.t , tulivat postissa tänään. opetellaan yhdessä uusi tapa toimia, oppaina hyvät lh-hörhöt. uskon vakaasti että oli tarkoitettu että me kaksi kohdataan. alussa ollaan, mutta tie on nousujohteinen.
että tämmöinen intuitio

The more I get to know some people- the more I like animals.