hevosen stressi

[Tuizu]

Mietiskelin tuossa eilen ja tänään hevosen stressiä. Kuten muualta olette ehkä huomanneet, hepallani on/on ollut mahahaava. huomenna on kontrolli. Siitä, aiheuttaako sen hevosella stressi, ollaan monta mieltä.

Eilen tammaani ratsasti vähän aikaa ammattiratsastaja joka on ratsastanut häntä ennenkin. Itse ensin ratsastin vain käyntiä noin 45 minuuttia ja tamma oli rauhallinen. keran säikähti sen verran katolta tippuvaa lunta että hyppäsi vähän sivuun. Ja kyseessä on kuitenkin arabi joiden pitäisi olla niin niin säikkyjä. Toinen hevonen laukkasi maneesissa ja siihen ei reagoitu millään lailla.

Pyysin sitten tätä ammattiratsastajaa kokeeksi jonkin aikaa ravaamaan jotta tietäisin seurata yhtä reaktiota. Kun hevoseni totesi että tämä ratsastaja on tulossa, silmät pyöristyivät. Ratsastuksessa heppani selvästi kuumeni heti alussa ja jonkin ajan päästä pelästyi jopa sitä kun pudotettiin kakat talikosta kottariin. Kun ratsastuksen jälkeen taluttelin sitä, tuli yksi hyppy siinäkin jostain minulle epäselväksi jääneestä syystä. Hevonen selvästi kiihtyi ja stressasi tilannetta. Kuvaanpa sitten vielä tämän päivän tilanteet ja sen jälkeen mietteeni.

tänään lähdettiin aamulla hevossairaalalle. Tamma näki kuljetussuojat ja teki heti jännityskakan. Sitten se yritti kävellä vähän pois tilanteesta. Kun se totesi ettei se voi kävellä pois, se seisoi paikoillaan jalat yhdessä ja kaula jännittyneenä. kuljetuskuntoon pukeminen meni ongelmitta ja sitten lähdettiin traikkuun. Tamma ei ollut oma itsensä karsinassa, seisoi selkeästi sisällä eikä kuikkinut ovella niinkuin yleensä. Tuli kiltisti perässä kun lähdin taluttamaan. Pihalla se teki pari ylimääräistä ympyrää ja yritti kääntää traikulle pyllyn. Sitten se kiltisti tuli traikulle, haisteli siltaa ja tuli sisään. Ja teki kolmannet tai neljännet hätäkakat. minkäänlaista painetta ei tarvinnut käyttää. Klinikan pihalla oli rauhallinen ja meni karsinaan syömään.

Funtsailin että tammani on hyvä hallitsemaan hermojaan. Sitä jännitti lastaaminen mutta se toimi hienosti. Joku muu hevonen olisi laittanut ranttaliksi. Mutta toisaalta juuri tällainen hillitty käytös on stressaavaa. Jotenkin sekin jännittävä tilanne pitäisi saada laukaistuksi muullakin kuin itsehillinnällä. Olen ennenkin huomannut että tammani suhtautuu jännittäviin tilanteisiin ennemminkin jähmettymällä kuin toimimalla. Tämä on käsittääkseni hevoselle stressaavampaa kuin tunteenn purkaminen toimintaan. Ja kun tunteet eivät pääse ulos, ne menevät sisäään, esim. mahahaavana. Moni sanoi et6tä yllätys oli että hevosellani on mahahaava, se kun ei kuulemma ole ollenkaan mahahaavahevosen oloinen hermostunut yksilö. ja se onkin enimmäkseen hyvin rauhallinen mutta ehkä se sitten kuitenkin stressaa sitten paljon kun stressaa. Pitäisi olla stressimittari.

Onkohan nämä minun ajatukseni ihan hulluja? Kertokaapa omia mietteitänne ja kokemuksiane vastaavista tilanteista. Kun heppani ratsastustilanteessa pelästeli pikkuasioita, se mielestäni purki enemmän stressiään kuin nyt lastaustilanteessa. Toinen vaihtoehto on että se ei ole niin stressaantunut kuin minä luulen tai että se luottaa että me tutut ihmiset hoidamme asiat ja hän voi luottaa tilanteeseen omasta stressistään huolimatta.

[Boranoaidi]

Itsellä on ponitammalla ollut mahahaava. Ei myöskään ole yhtään hermostuneen oloinen oikein koskaan. Olen miettinyt että jos tamma stressaa jotenki sisäänpäin. Eli ei näytä stressaavansa. Ennen vatsahaavan diagnoosia tamma käyttäytyi monessa tilanteessa rauhallisesti, missä joku muu hevonen olisi syksynyt karkuun. Vaikutti rauhalliselta, kuitenki tilanteen jälkeen tuli kipuilukohtaus mikä viittasi siihen että stressasi kuitenkin. Kyllä kai ne hevosetkin siis piilottelevat tunteitaan.

[Tuizu]

Niin, juuri tuota tarkoitin. Olen itse tällainen yleensä rauhallisesti käyttäytyvä ja stressini piilottava ihminen. Ja sitten kun tuo stressimittarini tuolla selässä hälyttää, huomaan taas hillinneeni itseäni liikaa.

Mietin hevoseni stressin aiheuttajia. laitan tähän niitä ajatuksiani. Jos joku keksii ehdottaa jotain mitä en lainkaan huomaa, olisi hyvä.

- lauma on iso ja siihen tulee uusia jäseniä aika usein, vanhoja poistuu eri syistä
- tallissa on vieruskaveri vaihtunut aika usein
- tallin ruuanjakojärjestys vaihtelee
- talli on iltaisin melko vilkas, toisaalta hevoseni on melkoisen sosiaalinen ja tykkää oleskella "ihmislauman" keskellä, siltä ainakin näyttää
- vaativa, vahva ratsastus stressaa hevosta, mietin onko mahdollista että tuorein haava mahaan tuli toissapäivänä
- kuljetus on jännittävää ja stressaavaa, olisiko viimeisin haava voinut tulla päivässä?
- omistaja, siis minä, on jatkuvasti huolissaan

tammallani olisi mahdollisuus mennä kolmen tamman laumaan mutta silloin sillä ei olisi vapaata heinää vaan ruokinta olisi kolme kertaa päivässä. heppani oli siellä kolme päivää ennen diagnoosia ja viihtyi todella hyvin.

[Warda]

Mitä sinä tarkoitat tuolla vaativalla ja vahvalla ratsastuksella. Itse jotenkin ajattelen, että vääränlainen ratsastus on yksi suurimmista stressin aiheuttajista hevosilla. Yleensäkin ottaen, jos hevosen on jännitettävä ratsastuksessa ja joissain muissakin tilanteissa ihmisen kanssa, niin se tuo sen elämään paljon stressiä. Sitä tietenkin lisää sitten ikävät talliolot ja rutiinien puute.

Eikö se tammukkasi maha kestä, jos ei ole vapaa heinä?

[Boranoaidi]

Itse kävin ponin kanssa parilla tunnilla ennen vatsahaavan diagnosointia. Molempien tuntien jälkeen ponille tuli ähkyn tyyppinen kipuilukohtaus. Jos itse vaan pyörin kentällä ilman sen suurempia vaatimuksia tai köpöttelin maastossa niin ei mitään. Sitten kun alettiin vaatimaan enemmän niin stressi iski päälle. Suuremmat vaatimukset siis olivat esim temponvaihtelut askellajin sisällä ja laukkaympyrät. Poni kyllä osaa ne ja tekikin tunnilla noita asioita, mutta jotenkin vaan stressasi. Tiedä sitten mistä johtuu.

[Warda]

Jos se on yhdistänyt huonon olon ratsastukseen, niin silloinhan se stressaantuu jo ihan, vaikka se osaisikin pyydettävat asiat. Kannattaisi ottaa nyt iso askel taaksepäin ja odottaa, että hevonen rauhoittuu ja toipuu kunnolla ja opettaa asiat sitten uudelleen. Jos sillä on stressistä johtuva vatsahaava, niin sellaista ratsastusta, joka heppaa hermostuttaa ei voi silloin tehdä. Rauhallista menoa, vain sellaisia asioita, joita sen "pää kestää". Mieti, että hevosen on aina oltava rauhallinen, kun sillä tehdään jotain:)

[Tuizu]

Vaativalla ratsastuksella tarkoitan sitä että esim. ammattiratsuttaja ratsastaa jolloin tamma on ihan selvästi kiihtynyt. tätä ei ole viime aikoina paljoa tapahtunut. Toinen vaativa ratsastus voisi olla joskus maastolenkit. Tammani jännittää välillä maastossa. Lisäksi se jännittää valmennusta, ainakin viimeisimmän valmentajani jouduin ajamaan keskeltä nurkaan että tammani lopetti alta pois juoksemisen. Minun kanssani se on yleensä rauhallisen oloinen Tuohon stressilistaan voisi lisätä valmennuksen.

En tieda miten mahan käy ilman vapaata heinää mutta sitähän kovasti suositellaan vatsahaavahevosille.kun köpöttelemme keskenämme esim. maneesissa.

[Warda]

Itse en haluaisi hevoselleni sellaista valmentajaa, joka saa sen kiihtymään. Tietenkin ratsastaminen nostaa valmiustasoa jonkin verran, mutta kaikki näkevät, milloin hevonen oikeasti kiihtyy. Se ei ole tarkoituksenmukaista. Se on vaarallista hevosen terveydelle, epäreilua, eikä ole oikeanlaista hevosen koulutusta. Jos minulla olisi tuollainen hevonen, niin tyytyisin ihan todella vain köpötteöyyn siksi aikaa, kunnes pahin on ohi. Ressaako se maastossa, jos käyt esim taluttamassa sitä?

Sitten kun hevonen on huomattavasti rauhoittunut, aloittaisin pikkuhiljaa ratsastamisen ja nostaisin vaatimustasoa hyvin varovasti. Jos kiihtymisen merkkejä ilmenisi, niin pitäisin vaatimustason samana sen aikaa, että heppa taas rauhoittuu. Muista, että hevonen on luonnostaan rauhallinen eläin ja kiihtyminen on aina merkki siitä, ettei kaikki ole hyvin.

[Tuizu]

Huomasikos kukaan että edellinen viestini oli jotenkin sekaisin?

Minäkin haluan tuota kiihtymistä välttää ja siksi taas ratsastelen lähinnä itse. maastossa heppani on yleensä rauhallinen, taluttaessa ja ratsastaessa. Se on rauhallisempi ihmisten kanssa, toiset hevoset saavat sen kiihtymään. Valmentaja onkin vaihdossa kunhan taas siihen asti päästään.

[Tuizu]

Millaisenhan stressin hevonen saa siitä että lauma elää? Siitä on viime aikoina lähtenyt hevosia ja tullut lisää. Tänään huomasin että pihalla hevoseni jännitti yhtä toista hevosta joka on kerran tullut aitojen läpi minun hevoseni laumaan ja pistänyt tappelun pystyyn yhden ruunan kanssa. Lisäksi maastossa en voinut ratsastaa yhden ruunan edessä, joka tarhassa on yrittänyt monta kertaa kiivetä tammani selkään ja kiivennytkin. Tammani jännitti kovasti kun tämä ruuna oli sen takana. Olen tänään miettinyt että hevosellani on ehkä ollut mahahaava jo kauan ja täytyy ruveta muistelemaan milloin on alkanut olla millaisiakin oireita. Voiko hevonen sressata laumaa? Tammani ei näytä olevan mitenkään erityisesti alakynnessä, saa syödä ja komentelee välillä toisia hevosia, ei siis ole alistettu. kaveriakin tuntuisi olevan tarjolla. syöntitilanne voi tietysti mennä kilpailuksi kun on pari paalia tarhassa ja kaikki niiden ympärillä.

[Ivus]

Millaisenhan stressin hevonen saa siitä että lauma elää? Siitä on viime aikoina lähtenyt hevosia ja tullut lisää. Tänään huomasin että pihalla hevoseni jännitti yhtä toista hevosta joka on kerran tullut aitojen läpi minun hevoseni laumaan ja pistänyt tappelun pystyyn yhden ruunan kanssa

Kyllä voi stressata, "välikastin" hevosia (eli hevot jotka hierarkiassa keskivaiheilla) yleensä vähemmän stressaa kuin johtajalla ja alimmilla. Tällaisen stressin ei kyllä pitäis olla vakavaa, ja terveen hevosen sellainen pitäisi kestää, mutta ovathan tietty yksilöitä, ja toinen saattaa ottaa hyvinkin vakavasti moisen. Mutta jos hevosi silti syö rauhassa ja laumalla on tarpeeksi tilaa liikkua ja väistää toisiaan tarvittaessa, en pitäisi asiaa kovin vakavana.
Eniten laumaan tuo stressiä johtajan vaihtuminen tai johtajatyyppien kesken käydyt valtataistelut, se laittaa monesti koko lauman sekaisin (olettaen että resursseja riittävästi, ruoka,vesi,tila).

[Tuizu]

Kiitos taas vastauksista. Eilen oli taas tallitöiden tekijän kanssa puhetta siitä kun tammani pissaa niin paljon. Ja kuitenkin se juo aika vähän yleensä. En tiedä johtuuko karsinan ainainen märkyys siitä että se ei pissaa ulkona lainkaan vai siitä että jostain syystä pissaa tavallista enemnmän. Minä juoksen jatkuvasti vessassa jos olen stressaantunut. Voisiko olla yhteys? Jos se ei pissaa ulkona lainkaan, sekin voisi olla siitä että se ei uskalla pissata siellä mutta toisaalta se kyllä kakkaa tarhaan ihan rauhassa. Onko olemassa ketään ulkopuolista tarkkailijaa joka voisi tulla katselemaan hevoseni päiväelämää ja huomata mahdolliset jatkuvan stressin aiheuttajat? Sain taas neuvon yhdeltä asiantuntijalta että minun pitää selvittää mahahaavan syy. Aika turhauttavaa, miten sen selvität? Heinä on tutkimuksissa, jouhianalyysilla on tutkittu yliherkkyyksiä ja sen mukaan epäsopivaa ruokaa ei ole ollut tarjolla. Tallin vesi on tutkittu pari vuotta sitten ja todettu erinomaiseksi.

[Koo]

Meidän poni ei pissaa pihalle, paitsi kesälaitumelle. (on 24/7 pihalla ) Poni on laumahierarkiassa toinen tai kolmas, (4 lähes saman ikäistä ruunaa) edellisellä tallilla ensiksi toinen, sitten tuli eräs tamma, ja tippui kolmanneksi (5 hevosta) eikä pissannut sielläkään, paitsi laitumella. En usko, että johtuisi siitä, ettei "uskalla", kun kuitenkin pissailee laitumella ihan normaalisti.

[Ivus]

Yleensä hevoset ei tykkää pissata kovalle alustalle, Inhottaa kun kusi roiskuu jaloille. Eli jos tarhan pohja on tamppaantunut kovaksi, syy voi olla myös se.

[Vanessa]

Mielestäni osaan stressiä aiheuttaviin asioihin voi vaikuttaa ja toisiin taas ei. Oma hevoseni (ruuna) esimerkiksi stressaa voimakkaasti, jos lähitarhoihin tuodaan rauhattomia oreja. Tähän asiaan en ole onnistunut keksimään ratkaisua, hevoseni sekoaa ja siinä menee sitten tilanteesta riippuen pari päivää/viikkoa.

Hevostani ratsastetaan mielestäni hevosystävällisesti. Selkään en päästä kuin sellaisia, joiden kanssa hevonen näyttää tyytyväiseltä ja rauhalliselta. Kuitenkin, aina kun opetellaan uutta asiaa tai tehdään jotakin, jonka on tarkoitus nostaa hevoseni kuntoa, hevoseni stressaantuu hieman. Olen ajatellut niin, että tuota stressiä ei voi täysin poistaa, jos haluaa päästä nykyiseltä tasolta eteenpäin. Pyrin kuitenkin siihen, että noita stressaavia asioita tehdään vähän kerrallaan, eikä joka päivä, hevosta kuunnellen.

Kaikkein haitallisinta stressiä tuntuu olevan se, kun hevonen oikeasti pelkää jotain, eikä voi jostain syytä tuntea oloaan rauhalliseksi. Meillä on takana onnettomuuden aiheuttama trauma, jota on sitten yritetty työstää sekä hevosen että omistajan näkökulmasta periaatteella hitaasti mutta varmasti. Edistystä tapahtuu...

Sitten on vielä sairauksien tai kipujen aiheuttamaa stressiä, jotka on ihan oma lukunsa. Omalla hevosella ilmeni muutama vuosi sitten krooninen sairaus, joka vaatii jatkuvaa seurantaa, että pysyy hallinnassa. Meidän tapauksessa on myös esiintynyt vatsan lievää reagointia. Kokonaisuudessaan oman hevoseni stressin hallinnassa on auttanut eniten, kun sen elämässä on mahdollisimman paljon tuttuja rutiineja ja hevosenelämää. Ruokinnassa tehtiin sellaisia muutoksia, että energiarehut jätettiin pois, että voidaan antaa heinää hyvällä omalla tunnolla reilusti hyvälle rehunkäyttäjälle. Iso merkitys on ollut myös tälle hevoselle sopivalla valmennuksella ja maastakäsin tehtävällä työskentelyllä. Tärkeäksi olen kokenut myös sen, että en suorita hevoseni kanssa vaan joka tilanteessa pyrin mukavaan yhdessäoloon. Hevosshiatsu on myös ollut hyvä täydentävä hoitomuoto, josta olen kokenut olevan suurta apua.

Mukavan oloinen keskustelupalsta. Tähän oli ihan pakko kommentoida, kun tuo oma "yliherkkis" opettaa vuosien saatossa kaikenlaista

[Warda]

Oma hevoseni kanssa on sama homma, kuin Vanessan hepan. Tai luultavasti suurimman osan hevosista kanssa. Eli kun uutta vaikeaa asiaa harjoitellaan, niin valmiustaso nousee. Tarkoitan tässä fyysisesti hankalia juttuja. Vaikka liikettä ei jatkettaisikaan kauaa, se silti nostaa stressiä, koska on vaikeaa. Siitä kuitenkin päästään yli ihan muutaman ratsastuskerran aikana ja päästään etenemään. Tietty nämä vaikeat asiatkin on opeteltava vähitellen.

Niinhän se on, että lyhytaikainen stressi ei haittaa, mutta pitkäaikainen on toinen juttu:)

[Tuizu]

Oletteko huomanneet, stressaako hevosenne tätä kesäaikaan siirtymistä? Minun tammani, mahahavainen, oli kolme päivää siirtymisen jälkeen yhtäkkiä taas kipeämpi vaikka oli ollut niin hyvässä kunnossa. Tänä aikana ei tehty mitään muuta kuin vähän seurusteltiin, ei siis tiedossa muuta stressiä.

[Vanessa]

Tuizu, Kyllä minunkin hevoseni reagoi aina vuodeanaikojen muutoksiin - tavalla tai toisella. Hevosellani on myös krooninen sairaus taustalla. Kevät vaikuttaa meillä eniten sairauteen (muutoin lähes oireeton vaiva aktivoituu tällöin), mutta kun kevät lähtee kunnolla käyntiin, alkaa meidän paras jakso, joka kestää loppukeväästä alkusyksyyn. Syksyllä tulee sitten mahavaivat ja talvella työskennellään sen kanssa, että hevosen mieli pysyy kunnossa ja hevonen rauhallisena. Kymmenen vuoden aikana on jo onneksi opittu, että näin se vaan menee - teki niin tai näin. Jonkin verran olen noihin reaktioihin/stressiin pystynyt vaikuttamaan valmistautumalla hyvissä ajoin tulevaan jaksoon. Homeopaattiset on meillä auttaneet sekä krooniseen vaivaan, että mahavaivoihin. Loistava täydentävä hoitomuoto on löytynyt hevosshiatsusta, jossa huomioidaan hevosen kunnon lisäksi myös nuo vuodenajat/niiden aiheuttamat vaivat. Mielenkiintoista on ollut myös suunnitella liikutusasioita vuodenaikojen mukaan, jossain vaiheessa vain huomasin, että joka kevät ja syksy teen samat muutokset : )

[Kipa]

Minulla on myös suomenhevostamma ex-ravuri. Kuten aloittajalla hevoseni stressaa hyvin helposti mutta "hallitsee hermonsa" ja jähmettyy aloilleen ,saattaa aluksi kokeilla että voiko tilannetta mitenkään välttää mutta ei ala riehumaan mitenkään tai muuten vastustamaan mitään enempiä, vaan pitää stressin "sisällään" ja sietää stressaavan tilanteen... Toisaalta tämä on jokseenkin hyvä juttu, toisaalta todella huono. Mahahaavaakin on ollut, mutta tällä hetkellä tilanne on parempi laidunloman jälkeen. Hevoseni on kaikinpuolin helppo. Stressaa hyvin helposti, mutta ei pura stressiä mihinkään.

Pimu stressaa hyvin helposti:
- kuolainten laittoa
- satulointia
- ajamista (ei toimi kärryiltä kovin hyvin, ei suostu liikkumaan)
- sisälle ottoa varsinkin yksin
- jos syrjäytetään laumassa (alistuva tyyppi)
- yksin laitumella
- asioita jotka poikkeavat totutusta rutiinista esim. tarhakaverit, ruoka-ajat
- pieniä ja pimeitä tiloja
- kentällä/maneesissa ratsastus
- karsinaan/tarhaan tunkee kokonainen ihmislauma
- matkustamista
- jne

Hevoseni stressaa hyvin helposti eri asioita, mutta nyt kun olemme vaihtaneet tallipaikkaa hevoseni on alkanut nukkua myös ulkona makuultaan (!!) mikä on erittäin positiivinen asia, sillä entisessä tallissa hevonen ei uskaltanut edes piehtaroida ulkona sillä lauma oli liian iso ja hevoseni olin pahnanpohjimmainen. Eikä sisälläkään uskaltanut mennä maate koska talli oli pimeä ja ahdistava. Kenties hevoseni ei nukkunut koko viime talvena ainuttakaan kertaa makuultaan tärkeää REM unta joka stressasi lisää ja hevonen sai mahahaavan. Nyt voi jo paremmin ja on voimissaan! Hih, kesällä laitumella kahdestaan ruunapojan kanssa, monasti menin varhain aamulla katsomaan niin molemmat veti pitkin pituuttaan ja kuorsaus vaan kuulu Joskus oli päiviä kun on ollut joku hyvin stessaava tilanne takana esim edell päivänä niin seuraavana päivänä molemmat vetää nokosia pitkin päivää niin rennosti että... Tuntuu että olen kerrankin tehnyt hevosestani onnellisemman!

En ole huomannut omassa hevosessa stressin merkkejä keväisin, päin vastoin. Se nauttii täysillä kesän tulosta!! Syksyllä sitten ehkä stressataan enemmän talven tuloa... taitaa tammuskalla olla vähän huonoja kokemuksia syksystä/talvesta joskus...

[Maikki]

Täälläpä oli hyviä ajatuksia, meilläkin varmasti on patoutunutta stressia. Ruunani on 14-vuotias ex-ravuri, ratsuksi uudestaankouluttautunut. Kun lähdemme kaksistaan maastoon, ruunaa jännittää kaikki kummalliset asiat. Esim. kivi / puu tienvarressa, kuoppa tiessä, vesilätäkkö, oksa tiellä jne., luontoon kuuluvat asiat. Autoille ja traktoreille se saattaa vähän puhista, postilaatikot ja kyltit ovat myös pahoja. Noissa tilanteissa ruuna jännittyy, puhisee ja kysyy lupaa lähteä kiitoon kohti kotia. Ihan alussa sainkin muutamat nopeat kyydit kotiin, mutta nykyään noista tilanteista selvitään niin, että puheella rauhoittelen ruunaa. Ihmisen tekeleiden jännittämisen ymmärrän hyvin, mutta että joku oksa tai kivi...

Käytös ei merkittävästi muutu, jos lähdemme kaverin kanssa maastoon ja ruuna menee ensimmäisenä. Sitten jos ruuna kulkee toisen hevosen perässä, se ei säiky ja puhise, mutta kuuliaisuudesta katoaa samantien puolet ja se ihan takuulla tekee lähes kaikki samat hölmöydet kuin edellämenijä.

Nämä maastoreittien varrella olevat hirvitykset eivät tunnu muuttuvan vähemmän pelottaviksi, vaikka toisinaan käydään katselemassa niitä maastakäsinkin. Mietimpä vaan, kuinka paljon ruuna niitä mahtaa stressata, vaikka hillitseekin pakoreaktionsa. En usko, että se onnistuisi kenenkään muun kuin minun kanssani. Maasta käsin ruuna on utelias, sosiaalinen ja luottavainen vieraitakin kohtaan, mutta kun vieras menee selkään, siitä ei yleensä ole seurannut mitään hyvää. Yleisesti ottaen kärryjen kanssa menee vähän paremmin kuin ratsastettaessa, mutta kärryillä pelottaviin asioihin reagoidaan yleensä peruuttamalla, mitä ei ratsastettaessa juuri tapahdu.

Kotona ruuna on rento ja tyytyväinen, piehtaroi, nukkuu päivittäin maassa (jopa niin rennosti, että naapuri luuli, että se on kuollut).

[Breiskar Jo]

Miten teillä ilmenee hevosen stressi?
Mulle on tulossa ens viikolla hevonen joka stressaa satulointia. Pukkaa hirmusen hien heti kun satulan laittaa selkään.
Eli nyt haluisin vinkkejä miten päästäis pois tosta tilanteesta, ja voiko syy olla mahdollisesti terveydellinen?

[Tuizu]

Kuulostaa kovalta stressiltä ja voi hyvinkin olla terveydellinen. Ainankin viittaa ikävään kokemukseen. Pitäisi ainakin tutkia hevonen hyvin ja jos ei mitään kivun aiheuttajaa löydy, pitäisi aloitta satulaan sierrättäminen kuin nuorella hevosella, siis aloittaa siitä, että saa hevosen pysymään rentona ja stressaamatta satulan nähdessään. Varmaan pitäisi aloittaa siitä, että katsoo, missä vaiheessa hevonen alkaa stressata, ja tarkasti. Nähdä heti ensi reaktiot, ei vasta sitä, että hevonen jo hikoilee.