Synnynnäinen johtaja

Hevospsykologia, miksi hevonen tekee sitä mitä tekee.

Synnynnäinen johtaja

ViestiKirjoittaja sirulii » Pe Syys 20, 2013 9:04 pm

Miten saisin koulutettua ja mitään tehtyä hevosen kanssa joka tietää tasan tarkkaan mitä haluaa. Tamma on 6-vuotias ja meillä syntynyt. Kaikkien rohkaisemana otin kaverin vahinkovarsan. Kun varsa oli 2-vuotias ja ajo-opetus alkoi kokeili tietysti rajojaan. Minä yritin parhaani ja apuna piti olla kaksi kaveria joista toinen oli opettanut hevosia ja kengittäjä. Kun varsa osoittautui voimakastahtoiseksi kaikki auttajat hävisivät. Jäin yksin varsan kanssa. Hevosista vuosien kokemus mutta ei varsoista.
Siis nyt tämä 6-vuotias oppii todella hyvin mutta kun ymmärtää mitä haen ei tee mitään. Viime ratsastus oli 45min seisomista. Ei liiku. Juoksuttaessa käynti molempiin suuntii ok mutta ravia ei nosta. Pysähtyy tuijottamaan. Ja näitä asioita on tehty kymmeniä kertoja onnistuneesti. Nyt olen raskaana joten pelkkää ajoa(mikä ihme kyllä onnistuu) ja maastakasittelyä. Tekee maastakäsin väistöt ja kulkee nätisti ja nyt oppinut kumartamaan. Kumarrus naksuttimen kanssa kuten käytävällä käyttäytyminen ja valjastus. Mutta tuo kun oikeasti joutuisi jotain tekemään. Ja jos vaatimalla vaatii nii suuttuu ja tulee vaikka päälle. On johtaja kotona toisen tamman kanssa. Ja esimerkki luonteesta: Molemmat säikähtää puskassa olevaa kissaa niin toinen juoksee karkuun ja toinen yrittää talloa säikäyttäjän. Joskus tuntuu että ei tämän kanssa auta kun yrittää tulla toimeen. Parilta suomenhevoskasvattajalta pyysin apua ja neuvoja ja vastaus oli laita monttuun.
Kaiken tämän selityksen ajatuksena taitaa olla että kuinka päästä pomoksi kun hevonen haluaa itse olla sitä? Ilman että luottamus kärsii,
sirulii
 
Viestit: 1
Liittynyt: Pe Joulu 14, 2012 8:20 pm

Re: Synnynnäinen johtaja

ViestiKirjoittaja Joenpelto » Ti Helmi 07, 2017 4:58 pm

Maastakäsin lisää, pyörötarhaharjotuksia, maastossa kävelyä hevonen pysää kun sinä pysäät, peruuttaa kun sinä peruutat... Pikkuhiljaa yksinkertasimmista asioista ylöspäin. Raskaana tietenki siinä määrin mitä pystyy ja on turvallista. Yrittää saada pienimmät (ehkä myös loppujen lopuksi tärkeimmät) asiat kuntoon. Harjailutilanteissa väistö harjotuksia, ja sellaisia.. Kyllä te pärjäätte, pitkäjänteisyyttä ja rauhallisuutta :D hmmmm.. Joskus ittellä tuntuu vaan niin vaikealta olla vaikkapa flinauttamatta riimun narulla kun menee hermot esim päin työntävään hevoseen, varsinkin kun lapsesta asti on neuvottu "näyttämään kuka määrää "
Joenpelto
 
Viestit: 5
Liittynyt: Ti Helmi 07, 2017 4:33 pm

Re: Synnynnäinen johtaja

ViestiKirjoittaja Fast » Ke Elo 09, 2017 2:45 pm

Näitä on tällaisia, minulle osunut kaksin kappalein. Suomalainen rotu vielä haastavampi. Tuolla johtajuuden hakemisella ei mielestäni voita mitään, sukset menee vaan enemmän ristiin...olen huomannut, että ikä auttaa hiukan 7-8v. rauhoittuvat, lauma ja kaverit vaikuttaa paljon, sitten se oma mielentila: rauhallisuus tai provosointi, liialliset tavoitteet. Alkaa työkaveriksi eli neuvotella, pyytää ja palkita, selvitä tilanteista yhdessä ja mahdollisesti palkita kun menee oikein hyvin jokin...opettaa jokin sana millä hevonen tietää olevansa oikeella tiellä/asialla. Ihmisten neuvot ei tässä auta eikä kouluttajat...sinä tunnet hevosen ja siitä lähdet pienin askelin rakentamaan jotain uutta. Alku 1/2 vuotta hevonen vielä epäilee, mutta joku päivä hevosen ilme muuttuu, käytös ja kaikki, saat ystävän, tulet huomaamaan. Minä lopetin kaiken mitä hevonen ns. inhosi, aluksi...sitten pikkuhiljaa aivan eri tavalla kuin ennen, tein kaiken ja opeteltiin kaikki. Useat kouluttajat näitä pelkää ja jokunen meilläkin täsä käynyt ja juossut hevosta karkuun eli ei ole leikin asia:). Kaikki hevoset eivät ole nöyriä, helpot ovat. Tämä osui tarkoituksella matkallesi, onnea!
Fast
 
Viestit: 19
Liittynyt: Ma Marras 09, 2009 2:56 pm


Paluu Hevosen käyttäytyminen

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 1 vierailijaa

cron