Positiivinen vahvistaminen

Maasta tapahtuvat hevosaktiviteetit. Temput, venytykset, maastakäsittely.

Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Ane » To Marras 26, 2009 12:44 pm

Millä eri tavoin te muut hyödynnätte positiivista vahvistamista hevosen koulutuksessa? Selvennykseksi vielä, mitä eroa on positiivisessa ja negatiivisessa vahvistamisessa (joista kumpikaan ei ole negatiivinen työtapa, kunhan on vain kaksi eri metodia ja usein niitä myös yhdistetään):

Positiivinen vahvistaminen: jotain tuodaan hevosen vaikutuspiiriin toivotun tuloksen saatuamme (esim. palkitseminen)
Negatiivinen vahvistaminen: jotain otetaan pois toivotun tuloksen saatuamme (esim. paine poistuu)

Hauskin tapaus, jossa itse olen hyödyntänyt positiivista vahvistamista on seuraava:

Pekka-orimme oli meille tullessa 6v. innokas nuorimies, jolle on suuri järkytys, jos se ei nähnyt koko laumaa kerralla. Oli kuitenkin aika opettaa Pekka tallin oven pielessä yksin oloon hoitotoimenpiteitä varten. Eihän se niin helppoa ollutkaan, kun jäbä vuoroin joko pyöri tai hyöri tai sitten huuteli kurkku suorana toisten perään.

Hain sitten naksuttimen ja kosolti pikkuherkkuja. Päätin, että kyllähän tuo ori hiljaiseksi saadaan. Ja hommahan meni näin (huom. Pekka oli jo aiemmin opetettu naksutinkoulutuksen ensimmäiseen periaatteeseen eli herkusta luopumiseen):

Joka kerran, kun Pekka oli kutsunut muita hevosia, se luonnollisesti hetkeksi jähmettyi paikoilleen kuuntelemaan, josko joku vastaisi.
NAKS! JA PAKUPALA!

Ja ei siinä sitten sen kummempaa tarvittukaan. Aikansa höselsi ja huuteli, mutta aina kun hiljeni paikoilleen, NAKS JA MAKUPALA!

Ennenpitkää sen tajuntaan iskostui, että hiljaa paikoillaan olemalla se saa makupalan!
-JEE!! HELPPO HOMMA, se tuntui ajattelevan.

Eipä aikaakaan, kun Pekka seisoi hiljaa paikoillaan ilme peruslukemilla edes silmiä räpyttämättä. Hiukka ihmettelin kyllä, kun sen maha alkoi pullista ja se alkoi olla hiukan vaikean oloinen. SE PIDÄTTI HENGITYSTÄ!!

Se oli siis oppinut pidättämään hengitystä, pirulainen!! No, onneksi se sitten jossain vaiheessa puuskahti ja veti henkeä, mutta oli hiljaa heti sen jälkeen, jolloin voin vielä opettaa, että saa sitä toki hengittää, vaikka hiljaa onkin.

Yksi yleisimipä minun tapojani kuitenkin käyttää positiivista vahvistamista on hevosen, varsinkin nuoren, vapaaksi päästäminen (kentällä tai muulla aidatulla alueella tai nämä omat nyt voivat päästä omassa metsässäkin vapaiksi) tai yleensäkin hevoselle sen haluaman salliminen. Jos vaikkapa hevosen on ollut hirmuisen vaikea lähteä kotipihasta poispäin, niin heti, kun se sen tekee sujuvasti ja rauhallisesti, käännäkin sen takaisin kotiin päin. Tai jos vaikkapa kovin kopitushaluton hevonen ottaa askelenkin kohti koppia, päästän sen pois tilanteesta, koska sitähän se ihan varmasti haluaa. Vaatimustasoa tietenkin pikkuhiljaa lisäten.

Itse en suosi mitään koulutusmetodia ylitse muiden, mutta kyllä maar tuo positiivinen vahvistaminen on mielestäni vallan vaivatonta, joskin alussa aikaa vievää. Kun kuitenkin hevonen oppii mieltämään tämän idean, saa sen jälkeen hevosen kanssa hyviä tuloksia erittäinkin nopeasti.

Samaan syssyyn toivoisin saavani esimerkkejä, siitä että jollekulle hevoselle olette opettaneet jonkun asian pos.vah:lla ja taas vastaavasti saman asian jollekulle hevoselle neg.vahv:lla.
Ane
 
Viestit: 106
Liittynyt: To Marras 12, 2009 7:03 pm

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Intsi » To Marras 26, 2009 2:26 pm

Pitänee ihan ajan kanssa asiaa pysähtyä miettimään. Äkkiseltään tuntuu, että lähes kaikki opetettavat hommat on sellaisia, joihin tulee käytettyä molempia, mutta eiköhän niitä, kun alkaa pohtia pienempiin pilkottuja osia, ala löytyä niitä joko tai tapojakin ;D

SIlloin, kun molempia käytän se on useimmiten ainakin niin, että itse pyyntöä viestiessä on ehkä enemmän negatiivinen vahviste käytössä ja sitten juurikin palkaksi positiivinen vahviste. Aika paljon kyllä erottelen asioita niin, että käytä sekä pikku palkkoja, että myös isoja palkkoja. Pikku palkkioksi annan vain negatiivisen vahvisteen, isompi jymypalkkio on sitten se positiivinen vahviste ja sitä käytän, kun hevonen on jotain sille erityisen vaikeaa tehnyt tai se on jonkin asian tehnyt ihan ensimmäistä kertaa koulutustilanteessa.
Joka päivä voi oppia jotain uutta ;D
Avatar
Intsi
 
Viestit: 317
Liittynyt: To Marras 05, 2009 5:31 pm
Paikkakunta: Karvia, Sara

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Ane » Pe Marras 27, 2009 1:09 pm

Niinpä. Minä en oikeastaan juurikaan tietoisesti mieti, kuinka toimia. Kunhan toimin, kunnes käytäntö opettaa, että olisi ehkä syytä muuttaa toimintatapaa. Tietenkin tulee toimittua pääosin vanhoilla hyviksi koetuilla toimintatavoilla. Mutta on antoisaa huomata, että samaan lopputulokseen pääsee myös muilla tavoin. On mielestäni hitsin hyvä, että pakissa on työkaluja laidasta laitaan. Ei mene sitten ihan heti sormi suuhun, kun ongelmia ilmenee.
Ane
 
Viestit: 106
Liittynyt: To Marras 12, 2009 7:03 pm

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Intsi » Pe Marras 27, 2009 3:22 pm

Ainakin sen verran ehdin nyt ajatella tuota asiaa eteen päin, että äänikehuja (positiivinen vahviste?) käytän ainakin toisinaan kannustimena.
Aika monessa hommassa kylläkin pyrin periaatteessa kommunikoimaan ilman ääntä, lukuun ottamatta huokaisua, mikä toimii rauhoittavana signaalina ja jopa pysähdysmerkkinä meidän hevosille. Kuitenkin uutta opetellessa on toisinaan tuo äänellä kannustus mukana, sillä ikään kuin viitoitan hevoselle, että se tietää olevansa yrityksessään oikealla suunnalla.

Se miksi en tuota ääntä kauheasti muutoin käytä, johtuu siitä, kun sillä on niin helppo huijata itseään, että on mukamas antanut hevoselle selkeät ohjeet. Useinhan kuitenkin tilanne on se, että ohje olisi ehkä voinut olla toiselle ihmiselle selvä (jos aina sillekään) ja hevonen on ehkä saanut hyvin ristiriitaisia viestejä tai muuten jotain hyvin hämmentävää.
Joka päivä voi oppia jotain uutta ;D
Avatar
Intsi
 
Viestit: 317
Liittynyt: To Marras 05, 2009 5:31 pm
Paikkakunta: Karvia, Sara

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Ane » Pe Marras 27, 2009 10:34 pm

Minä taas käytän paljonkin ääntä hevosten kanssa toimiessa. En usko, että ihminen pystyy pyytämään ääneen toista ja kehollaan toista ainakaan siten, että lopputulos olisi toivottu. Tokihan sitä voi käskeä seis äänellä, mutta kehollaan viestittää vallan toista, mutta eiköhän se hevonen ensisijaisesti sitä kehonkieltä kuitenkin tulkitse. Muutamia ääniviestejä koen olevan erittäinkin tärkeä opettaa hevoselle mm. turvallisuuden ja yllättävien tilanteidenkin vuoksi. Lisäksi, kuten intsi kirjoittikin, että uusien asioiden opettamiseen äänikäskyjä käyttää, niin teen minäkin. Samoin esim. opettaessani ratsastusta omilla hevosillani olen ylettömän iloinen, että ne pysähtyvät käskystäni, vaikka ratsastaja vaatii vallan muuta tiedostamattaan. Eli tässä tapuksessa hevosten huomio kyllä on enemmän minussa kuin ratsastajassa ja uskonkin hevosten pystyvän erottamaan äänestäni, milloin on tosipaikka ja milloin ei.
Ane
 
Viestit: 106
Liittynyt: To Marras 12, 2009 7:03 pm

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Hihii » Ma Joulu 14, 2009 11:01 pm

Tuo negatiivinen/positiivinen vahvistus juttu on aika hankala miettiä enkä oikein itse osaa sanoa siihen mitään.. Siitä huolimatta, että agility-koirankouluttaja isosiskoni luennoi siitä noin puolisen tuntia automatkalla takaisin Huiman treeneistä. :D Silloin oli tosin kyse koirista eikä hevosista.. Tai osittain oli kyse siitä, että hevosilla ei niin usein käytetä tuota toista tapaa, mitälie.. äh en mä sitä kuunnellut.. Mitä väliä, kunhan nyt jotain järkevää ja molempien mielestä kivaa tekee niin hevosten kuin koirien että myös vaikka kissojen ja ihan etanoidenkin kanssa. :lol:

Niin, mutta voisiko joku kertoa tuosta hevosten naksutinkoulutuksesta, että miten tuo namista luopuminen opetetaan, mitä se hyödyttää tai edes tarkoittaa jne. Jos joku jaksaa, heh. Olen kyllä koirille käyttänyt naksutinta esim. jossain härvelin koskettamisessa, mutta nyt onkin kyse Hevosista.
Hihii
 
Viestit: 164
Liittynyt: Pe Marras 06, 2009 4:34 pm
Paikkakunta: Hahaa enpäs kerro, arvaat kumminkin

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Ane » Ti Joulu 15, 2009 12:37 pm

Eli ennenkuin kannattaa mitään muuta harjoitella naksun kanssa, täytyy ehdottomasti opettaa eläin luopumaan makupalasta. Jos tätä ei opeta, voi ahneen eläimen kanssa syntyä melkoinen kaaos sitä kouluttaessa. Toimi näin esim. hevosen kanssa:

Hevonen vaikkapa kiinni yhdellä marhaminnalla, jos se on kovin röykeän tapainen makupalan kanssa. Jos ei, niin voi olla irtikin.
1. Ota makupala yhteen käteen ja nakus toiseen käteen.
2. Hevosen haistaessa ja nähdessä makupalan, se mahdollisesti alkaa sitä kaivella ja kerjäillä.
3. Älä noteeraa. Seiso vain sellaisen välimatkan päässä, että olet turvassa, mutta yllät antaa makupalan.
4. Aikansa etsittyään ja vaadittuaan hevonen luopuu koko hommasta tavalla tai toisella. NYT NAKSAUTUS JA HETI PERÄÄN MAKUPALA.
5. Toistoja, onnistuneita sellaisia, hevonen tarvitsee keskimäärin kymmenen. Joku oppii muutamasta kerrastakin, mutta useampi toisto varmistaa asian.
6. Hyvin usein hevonen tajuaa homman niin hyvin, että alkaa jopa kääntää päänsä muualle saadakseen makupalan.

Tämähän selkeä sikälikin, että emmehän me koskaan muutoinkaan anna hevoselle herkkuja, jos se kerjää niitä.

Mitä eroa on siis positiivisella ja negatiivisella vahvistamisella:

Hevonen käyttää itse käsittääkseni pääosin negatiivista vahvistamista.Jos joku on nähnyt hevosen käyttävän pos.vahv.niin kertokaa ihmeessä. Itsellä eräs havainto, jossa jotain sen tapaista olisi voinut jopa tahtuakin.

Neg.vahv.= jotain poistuu hevosen vaikutuspiiristä
Pos.vahv. = jotaoin lisätään hevosen vaikutuspiiriin

Neg.vahv:

Esim.
Asetetaan paine, vaikkapa pohje. Kun hevonen reagoi siihen toivotulla tavalla, PAINE POISTUU. Yksinkertaista!

Pos.vahv:
Esim.
Halutaan hevosen nostavan jalkansa. Kun hevonen reagoi toivotulla tavalla, se SAA MAKUPALAN. Yksinkertaista!

Kumpikaan tapa ei ole oikea tai väärä. Siinä vain kaksi tapaa toimia. Ja jos kerran hevonen toimii ensin mainitulla, niin eihän se nyt voi väärin olla. Eikös hevonen itse tiedä parhaiten??? Toisaalta taas palkitsemisella saa niin ihmeellisiä asioita aikaan, että eihän sitä viitsi olla käyttämättäkään.
Ane
 
Viestit: 106
Liittynyt: To Marras 12, 2009 7:03 pm

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja PihlaM » Ma Joulu 21, 2009 6:55 pm

Olen pohdiskellut tuota makupalojen käyttöä varmaan turhankin paljon. Suokkitammani kanssa leivänpalat ovat olleet vuoden ajan kovassa käytössä niin ratsain, kuin maasta. Niiden avulla rouva pysähtyy kuin seinään huokauksen kuullessaan, mikä on minulle todella tärkeä asia. Makupaloja olen käyttänyt lähinnä siksi, että niillä heppa motivoituu todella, ja yrittää itse paljon. Oppiminen tapahtuu nopeasti ja helposti (mikä tosin välillä voi olla huonokin asia). Makupaloja käyttäessä minun ei myöskään tarvitse käyttää minkäänlaisia "pakotteita" juuri ollenkaan. Olisi kyllä ihanaa, jos heppa tekisi asiat minun takiani, eikä niiden makupalojen.

Toisaalta olen miettinyt, että olisiko se kuitenkin järkevämpää toimia ilman makupaloja. Joskus se menee aika helposti siihen, että alan lahjomaan hevosta ("Kato, täällä on herkkua. Pysähtyistkö?") Tuosta tosin pääsee eroon, kun vain malttaa välillä itselleen muistutella asiasta. Mietin myös, miten makupalat vaikuttavat johtajuuteeni. Tuskin ainakaan edistävästi, mutta toisaalta jos homma niiden avulla toimii niin mikä ettei...
Maastoillessa tulee joskus mieleen, että mitä jos eteen tuleekin tilanne, jossa edessä on niin pelottava mörkö, etteivät makupalat heppaa pysäytä. Olen kuitenkin vakuuttunut, että tuollainen tilanne voi tulla, vaikka pysäytyskeino olisi mikä. Tämä tuli todistettua jo kuolainaikoina.
Viime keväänä pelkäsin että kuinka suuri työ on edessä, kun sitä herkkua saakin yhtäkkiä suoraan maasta. Suureksi ihmeekseni jaksoin edelleen kiinnostaa tammaa leipineni, ja yhteistyö toimi aivan kuin ennenkin. En ole vieläkään keksinyt, minkä takia se menikin näin..

Otettiin vasta noin kuukauden kokeilu ilman makupaloja. Tuntui aika erikoiselta, että heppa toimi niinkin hyvin. Ei oikeastaan mitään erikoista ollut. Peruutukset muuttuivat hieman tahmeammiksi, ja muutenkin sai vähän suuremmalla voimalla vaatia asioita. Pysähdykset sujuivat hyvin, tosin tamma selvästi odotti aina sitä leivänpalaa. Oma olo oli välillä hieman epävarma, ja välillä tuli mieleen, että miksi ihmeessä se heppa minua oikein tottelisi. Johtajuuteni tosin huomasin vahvistuneen tuona aikana paljon, ja tamma vaikutti aika levolliselta. Mielestäni tosin liiankin passiiviselta, ja sen oma yrittäminen loppui lähes täysin. Minun kärsivällisyyteni oli välillä koetuksella, ja sain miettiä, että miten kovasti voin vaatia asioita tapahtuvaksi.

Joitain mokia olen tehnyt makupaloihin liittyen. Valitsin naksuttimen tilalta merkkiääneksi lyhyen vihellyksen (en ikinä muistaisi ottaa sitä pientä, helposti hukkattavaa naksutinta matkaan), mutta vihellyksiä kuuleekin turhan usein tallilla muualta kuin minun huuliltani. Merkkiä en ole jaksanut alkaa vaihtamaan, mutta olen yrittänyt muuttaa vihellystäni hieman erikoisemmaksi, jos tamma sen oppisi tuntemaan ja minuun yhdistämään.
Toinen liittyy tähän siedättämiseen (Pelottavia asioitahan ei kannattaisi naksuttimen avulla työstää). Me tietysti harjoittelimme selkään menoa harjoiteltiin vapaana makupalojen kanssa, ja minusta tuntuu, että heppa on nyt yhdistänyt siihen myös jonkin negatiivisen tunteen, sillä luimii tietyissä tilanteissa selkään noustessa. Tämä toivottavasti loppuu, kun siiihen aletaan siedättämään ihan normaalia reittiä.

Tästä viestistä tuli nyt vähän sekava, mutta laitettakoon flunssan syyksi. Hieno tapa viettää joululomaa, eikös?
Koko pointti oli siis, että olen hieman eksyksissä mielipiteineni =)
Viimeksi muokannut PihlaM päivämäärä Pe Maalis 19, 2010 4:53 pm, muokattu yhteensä 1 kerran
PihlaM
 
Viestit: 24
Liittynyt: Ti Marras 10, 2009 6:10 pm

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Tuizu » Ke Joulu 30, 2009 8:27 pm

Heippa taas! tällä foorumilla on niin paljon mielenkiintoista luettavaa etten edes ehdi seurata kaikkea mitä haluaisin.

Itse käytän ainakin tuota neg. vahvistusta lastaamistilanteessa. makupaloja on siinä kokeiltu mutta eivät tehoa. Kun tamma pysähtyy ja jarruttaa, laitan riimuun paineen. Heti kun myötää vähänkin, paine pois ja sana hyvä. Osoittautunut tällä hetkellä tehokkaaksi. Se palkinto, makupala, tulee sitten siellä perillä trailerissa mutta se ei erikoisemmin tyttöä kiinnosta. samoin tänään viimeksi laiskuuttani en viitsinyt taluttaa hevostani vaan pidin sen liikkeessä maneesissa paineella. aina kun se käveli, paine pois ja kehuja. Näin tamma käveli loppujen lopuksi rentona korvat pystyssä pitkin isoa maneesia itse valitsemiaan reittejä mutta pysähtymättä. Eikös tämä ole juuri sitä negatiivista vahvistusta?

Mutta mihin kategoriaan tämä menee: tamma halusi sitten ihan selvästi ulos maneesista kavereiden kanssa tarhaan. naksuttelin riimun lukkoa kädessäni ja juttelin että tule tänne niin pääset ulos. Lopulta tyttö keksi tulla tarjoamaan päätään minulle. Laitoin narun kiinni ja talutin se ulos ja tarhaan. Kun nyt asiaa ajattelen niin mielestäni tämä oli positiivista vahvistamista.

Minäkin opetin tuon makupalasta luopumisen kertaalleen, mutta se jäi kun en ole ainut joka syötti kädestä ja kun muut ei sitä vaatineet, se unohtui. Nykyään en oikeestaan syötä kädestä. Tammani on hiukan ruoka-aggressiivinen ja se tulee helposti esille jos ei ole tarkka. Ei se ole vielä vaarallinen ollut ja itse en oikeastaan asiaa noteerannutkaan ennekuin yksi tuttavani sanoi että oletkos huomannut miten se suhtautuu kun tuot sille heinää. No, tyttöhän oikein komensi antamaan ruuan pian ja korvat luimussa yritti napata jo sylistä. Nyt on sitten sillä positiivisella vahvistuksella saatu tilanne siihen että tyttö kääntää pään pois ja saa heinät. Mutta sitä ennen on, no, sanoisinko negatiivinen rangaistus. heinää ei tule ennenkuin toivottu käytös näkyy. Tässä heinähommassa on vain se hankaluus että muutkin syöttävät sitä kuin minä. siksi varmaan meidän täytyy joka kerta käydä läpi se sama kuvio: minä olen ovella heinien kanssa, tyttö kokeilee että voiskos komentaa ja sitten keksii että ai niin, mamma ei anna heinää ennen kuin käännän pään pois ja näytän ystävälliseltä. täytys pitää koulutustilaisuus koko talliporukalle, sekä tallinpitäjälle että kaikille satunnaisille ilta-, aamu- ja viikonloppuporukoille.
Tuizu
 
Viestit: 222
Liittynyt: Pe Marras 06, 2009 6:07 pm

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Intsi » Ke Joulu 30, 2009 9:27 pm

Meillä tuli tänään kokeiltua yhden hevosen kanssa sellaistakin, että vuoroteltiin negatiivista ja positiivista vahvistetta. Kyseessä oli jalan nosto korokkeelle, jota hevonen oli itse kovin ehdottamassa päivän harjoitukseksi. Ajattelin viedä liikettä vähän eteen päin, kun niin intoa tammalla piisasi. Tähän asti jalka on noussut, mutta ei ole viipynyt ylhäällä. Muuten olisin jatkanut linjalla, heti-kun-vähänkin-pidemmästi niin palkkiota kehiin, mutta... hevonen kuopi rauhattomasti kauankin, mitä se on tehnyt jo monella kertaa. Niinpä päätin kokeilla jotain ihan muuta.

Annoin merkin, jolla halusin jalan ylös. Tarkalleen ottaen käytin sellaista "tule" viittomaa. Kun jalka oli korokkeella, olin nopeasti valmis antamaan makupalan. Jos jalka oli lähdössä pois, vedin makupalan yhtä nopeasti pois. Muutaman kerran tamma näytti olevan vähän ihmeissään, mutta sitten se selvästi hoksasi homman ja sai joka kerta naminsa. Toisinaan olen koettanut äänellä vihjata, kutsua, tai kertoa mikäli hevonen on väärillä jäljillä. Tällä kertaa ainakin tuo näytti kuitenkin monin verroin tehokkaammalta tavalta, ja varsin iloiselta tamma ainakin itsestäni yhä vaikutti.
Joka päivä voi oppia jotain uutta ;D
Avatar
Intsi
 
Viestit: 317
Liittynyt: To Marras 05, 2009 5:31 pm
Paikkakunta: Karvia, Sara

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Petra » Pe Tammi 01, 2010 11:28 pm

Meillä käytetään naksua lähinnä koiran ja hevosen kanssa, ja voi että se on mun mielestä hyvä apuväline :) Nuo ahmatit on pitäny ensin vaan visusti opettaa luopumaan makupalasta, mutta kun se on reilassa niin oppii kyllä melkein mitä vaan. Ootteko kosketuskeppiä käyttänyt naksun kanssa?(koirilla tuoksi kutsutaan, en tiiä miten hevosilla) Musta tuntuu että se vois olla aika verraton apuväline esimerkiksi lastaamista opetellessa. En oo koskaan päässyt tällaisessa tilanteessa harjoittelemaan mutta uskon että onnistuis.
Avatar
Petra
 
Viestit: 22
Liittynyt: Ma Marras 09, 2009 10:36 pm

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja riparapa » Su Helmi 21, 2010 4:22 pm

Rustaan nyt tännekin. Allekirjoitan Anen tekstin ja haluan korostaa luopumisen opettamista. Sen voi yhdistää myöhemmin melkein minkä tahansa toiminnon keskeyttämiseen. Jos "käskysana" on tarpeeksi vahvistettu, se toimii vaikka missä.

Mutta on tuo naksuttaminen toisaalta haastava laji. Pitää olla aika tarkkana, mitä pyytää.... Oli ihana huomio Anella jossain toisessa keskustelussa. Se
, että Pekka oppi pidättämään hengitystä. Eli, jos käyttää naksua, pitää olla tarkkana. Saako jotain "kaupan päälle" ja miten sitten siitä pois.

Sori, meni vähän ohi.... Mikähän se alkuperäinen aihe olikaan... :oops:
riparapa
 
Viestit: 14
Liittynyt: Ma Helmi 15, 2010 12:39 am

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja milla » Su Helmi 21, 2010 5:09 pm

Itseasiassa, tuo "kaupan päällisen" riski on olemassa aina. Mitä suurempi tunnelataus oppimistilanteeseen liittyy, sitä suurempi riski on saada siihen mukaan liittettyä jotain, joka on myös ei toivottua.
Ei tarvita edes naksutinta tai ruokapalkkaa, vaan riittää esim. sopiva stressitila tai pelko, joka jää opittuun tehtävään liitteeksi.
milla
 
Viestit: 15
Liittynyt: Ke Helmi 17, 2010 1:05 pm

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Ane » Ma Helmi 22, 2010 11:14 pm

Minä käytän positiivista vahvistamista paljon koulussakin oppilaitteni kanssa, tosin enpä juuri naksuttele. Tapani tuntuu ärsyttävän kyllä joitain opettajia. Heidän mielestään kyse on lahjomisesta. Eivät ole kuitenkaan malttaneet koskaan kuunnella, kun olen selittänyt työtapaani:

Esim. jokaiselle oppilaalle asetetaan oppilaan kanssa neuvotellen realistinen henkilökohtainen tavoite: esim. läksyt tehtynä viikon verran joka päivä, kynät ja kumit mukana viikon verran joka päivä, suu käy pienemmällä jne. Viikon lopulla on sitten tilinteon aika. SE, joka on malttanut ponnistella, ansaitsee itse valitsemansa palkkion vaikkapa pikkurihkamaa, jota olen ostanut esim. rautakaupasta tmv. halvalla. Se, jolla on vielä paranatamisen varaan, harmittelee, kun ei tullut yrittäneeksi riittävän kovasti ja jää paitsi palkkiota. Mutta tällä tavalla motivaatio yrittää kasvaa ja ponnistelut tuottavat ennen pitkää tulosta.

Kysymys tietty kuuluu, sisäistääkö oppilas, mistä oikeasti on kyse. Jääkö toimintatapa pitkäaikiseksi hyveeksi vai poistuuko se, kun palkkiosysteemikin poistuu??

Uskon vakaasti, että tuosta työtavasta on suuri hyöty, sillä näin oppilas huomaa, että lopussa kiitos seisoo. Onnistumisen tunne vie eteen päin ja usko itseensä vahvistuu:
-Minähän osaan, kun oikein yritän.

Ja oli vaikutus pitkäaikainen tai ei, niin sen aikaa, kun vahvistaminen on luvassa, oppilaan oppiminen joka tapauksessa tehostuu. Toisaalta:

Oppilas tulee tehneeksi työtä ITSELLEEN, eikä vain opettajan käskystä.

Minulla esim. oppilaat eivät jätä läksyjä tekemättä. Toisaalta sehän johtuu siitäkin, että jos ei ole tänään läksyt tehty, niin välittömästi koulun jälkeen ne kyllä tulee tehtyä, sillä en päästä koulusta pois, ennenkuin ne on tehty. Tästä on vanhempien kanssa sovittu. Eli nämä elohiiret, joita luokassani on n. 40%, poikkeuksellinen määrä, valitsevat mieluummin tehdä läksyt aikanaan, kuin jäädä sitten koulun jälkeen niitä pakertamaan.

Nämä ovat metodeja, joita olen soveltanut ihan suoraan hevosten kanssa toimimisesta. Palaute ja sanktiot pitää tulla heti. Hevostahan nyt ei rankaista tarvitsekaan. Ja oppilaankaan kohdalla laiskanläksyyn jättäminen ei mielestäni ole edes rankaisu. Se on vain selkeä viesti oppilaalle, että hommiahan ei parane elämässä puolitiehen jättää ja se, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Eli kannattaa valita viisaammin.

NO, en minä itsekään niin kovin viisaita valintoja aina tee, mutta kyllä nuo hevoset ovat opettaneet minua myös paremmaksi opettajaksi.
Ane
 
Viestit: 106
Liittynyt: To Marras 12, 2009 7:03 pm

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Hihii » Ke Maalis 31, 2010 8:28 pm

Villen kanssa olen kokeillut ilman naksutinta niin etten anna sille makupalaa silloin kun se hamuilee, mutta kun pää kääntyy pois niin sitten nami. Kyllä sekin on auttanut ja poni jopa peruuttaa. Mutta ei se nyt niin kovin röyhkeä muutenkaan ole ollut, vähän höntti vain.
Hihii
 
Viestit: 164
Liittynyt: Pe Marras 06, 2009 4:34 pm
Paikkakunta: Hahaa enpäs kerro, arvaat kumminkin

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja jaana » Su Huhti 11, 2010 6:45 pm

Positiivista vahvistamista käytetään muutenkin kuin vain koulutuksellisten tulosten toivossa. Esimerkiksi eläintarhoissa sitä käytetään yhtenä virikkeellistämisen keinona. Lue lisää blogistani: http://elainkoulutus.wordpress.com/
jaana
 
Viestit: 13
Liittynyt: Ke Tammi 27, 2010 1:26 pm

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Warda » Su Joulu 05, 2010 1:37 am

Mielestäni tuossa positiivisessa vahvistamisessa, eli tällä kertaa naksukoulutuksessa on juuri se ihanuus, että hevonen haluaa itse yrittää. Ja se oppii yrittämään ja ratkaisemaan tilanteita. Lisäksi se on helppo ja nopea tapa kouluttaa.

Mietin vaan teitä, jotka käytätte sitä naksulaitetta. Itseni mielestä on miljoona kertaa helpompaa tehdä naksautus omalla kielellä, kuin kuljettaa sitä laitetta mukana kokoajan. Ja onhan se tielläkin ja haittana, kun pitää olla kokoajan toinen käsi varattuna kapistukselle. ;)
Avatar
Warda
 
Viestit: 378
Liittynyt: Ti Huhti 06, 2010 9:23 pm
Paikkakunta: Oulu

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Warda » Su Joulu 05, 2010 1:46 am

Kosketuskepin käyttö lastauksessa voisi olla ihan loistava idea:)
Avatar
Warda
 
Viestit: 378
Liittynyt: Ti Huhti 06, 2010 9:23 pm
Paikkakunta: Oulu

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Onni » Ma Tammi 17, 2011 1:47 pm

Olen ihan uusi käyttäjä täällä, mutta pistetäänpä meidänkin tarinaa tänne. Olen koirieni kanssa käyttänyt naksutinkoulutusta, ja nyt olen päässyt testaamaan tyyliä myös hevosella. Meille on päätynyt vanha ravuri viettämään eläkepäiviään, vähän niin kuin vahingossa pääsi käymään näin... Kyseessä on melko äkäinen tamma, ja aluksi vähän hirvittikin että tullaanko heppasen kanssa toimeen kun kauheasti kokemusta ei meillä ole. Tamma oli meille tullessa aina myrtsin näköinen ja korvat kroonisesti luimussa. Jos vähän kättä ojensi kohti, niin seuraksena oli kiukkuinen ilme, väistö ja luimistukset. Kauroja ei voinut syödä jos seisoin vieressä. Pelkästään hevosta päin katsominen tai nimen sanominen sai aikaiseksi vihaisen mulkaisun ja luimistuksen. Herttainen tapaus siis... :D Hevonen oli entisellä omistajalla jo kuitenkin rauhoittunut aika paljon (!) sillä aikasemmin oli ollut todella epäluuloinen varsinkin miehiä kohtaan. Kuitenkin taluttaessa (jos antaa kiinni) ja muuten käsitellessä on ihan asiallinen.

Koska minulla ei ole kauheasti kokemusta hevosista, olen nyt yrittänyt ottaa asiasta vähän selville, lukea opuksia jne. Aika monet varoittelivat makupalojen käytöstä (hevosesta tulee vihainen). Päätin nyt kuitenkin ottaa "riskin" ja kokeilla naksuttelua, oikein toimittunahan makupalan saamiseksi hevosen pitää käyttäytyä "sääntöjen" mukaan. Aloitettiin niin että välissämme on aita, jolloin meillä molemmilla oli turvallisempi olo. Aluksi hevonen sai makupalan aina kun se oli korvat pystyssä, turpa alhaalla, ei hamuillut makupalaa eikä luiminut. Siitä sitten olen pikkuhiljaa siirtynyt silittelemään kaulasta, nyt saa jo koskea päähänkin, joka ennen oli aivan mahdoton ajatus. Namupalasta luopumisen heppanen on kyllä oppinut esimerkillisesti, ja "kilttiä ilmettä" tarjoaa tosi innokkaasti.

Vaikutukset alkoivat näkyä tosi nopeasti, hevonen alkoi kiinnostua minusta ja oli monesti aidan takana seurailemassa mitä puuhastelen pihalla. Tällä hetkellä tilanne on sellainen että kun menen tarhaan, hevonen tulee reippaasti korvat pystyssä luokse, pysähtyy käsimerkistä vähän matkan päähän, antaa koskea ja harjata jo ihan hyvin. Välillä omaa ahneuttani ja kärsimättömyyttäni olen edennyt liian nopeasti, ja on tullut pientä takapakkia, mutta yritän jatkossa muistaa edetä pienin askelin, niin että hevoselle ei tulisi ahdistunut olo.

Ainakin tällä hetkellä suunta näyttää hyvältä. Olen nyt päättänyt asennoitua hevoseen niin, että kyseessä ei ole johtajuusongelma, ilkeä luonne tms. vaan hevosella on todella paha luottamuspula. Se on luultavasti saanut joskus aikamoista kyytiä, sillä pienetkin kädenliikkeet sitä kohti saivat sen aikaisemmin säikkymään.
Naksutinkoulutus on kyllä mahtava tekniikka, ja tuntuu että olen nyt saanut hieman muutettua hevosen ajatusmaailmaa. Käden ojennus ei enää tarkoitakaan vain ikäviä asioita, vaan siitä saattaa seurata jotain miellyttävääkin. Yllätys oli että nykyään heppanen tarjoaa jo iloista ilmettään vieraillekin ihmisille, korvat kääntyvät pystyyn ja turpa menee alas kun ihmisiä tulee paikalle. :D

Olen todellakin ihan aloittelija näissä hevoshommissa, joten varovasti edetään ettei satu vahinkoja, mutta on tämä kyllä aikas mielenkiintoinen projekti ollut! Tiedän että jonkun koulukunnan mielestä makupalojen syöttäminen on huono juttu tai lahjontaa, mutta kun naksutteluun on ensin huolella tutustunut ja sitten käytännössä kokeillut, niin todettava on että se toimii ja on looginen tapa opettaa asioita.
Onni
 
Viestit: 1
Liittynyt: Ma Tammi 17, 2011 1:12 pm

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja ponimus » To Helmi 24, 2011 10:08 pm

Vautsi! Onpas täällä hienoja kirjoituksia!
Aloittajan ideahan on sama mitä esim. Kari Vepsän lastaus DVD:ssä esitellään, eli hevoselle annetaan mahdollisuus mennä pelosta pois, kun se talsii ympyrää, tämän ketjun esimerkeissä käytettiin mm. sitä tallille palaamista jos nätisti lähtee pihasta. Minusta se on kerrassaan nerokas ja toimiva ajatus. Olen yrittänyt miettiä pääni puhki, kuinka sen saisi toimimaan myös lv:mme kohdalla, jonka kanssa tuo ympyrällä meneminen on aika haasteellista. Se ei sitten tykkää siitä yhtään. Nyt ollaan rauhassa harjoiteltu lähettämistä ja menee kyllä muutaman ympyrän ok, mutta että niin paljon, että saisi totutettua pelottaviin juttuin, se ei suostu. Sitten on korvat luimussa ja emäntä haluttaisiin lynkata. Oikeasti en usko, että se mitään tekisi, mutta se tekee tilanteesta levottoman.
Viimeisimmän kirjoittajan viesti äkäisestä tammasta on myös mielenkiintoinen! Meillä on samantyyppinen ponipoika, joka oriaikanaan oli yhtä luimua koko poni. Se oli niin vihamielisen oloinen, että teki mieli pistää makkaraksi koko poni, ruunaus teki ihmeitä, mutta kyllä sieltä jostain "sisältä" se luimuponi välillä löytää esille. Pitääkin kokeilla josko naksuttimesta olisi apua.
ponimus
 
Viestit: 47
Liittynyt: La Joulu 25, 2010 1:12 pm

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja MillaMy » Pe Helmi 25, 2011 10:11 pm

Tuosta makupaloilla harjottelusta sellainen asia, että onko kukaan ajatellut asiaa siltä kannalta, onko hevoselle "hyvästä" / "luonnollista" tehdä töitä ruoan eteen...???
Mini Wahlberg otti esille asian, joka sai minut miettimään asiaa... Eli koirahan esim. on luotu tekemään töitä ruokansa eteen, jäljestämään, etsimään, saalistamaan jne jne. Koiralle pieni stressi ruokaa löytääkseen tekee hyvää, saa koiran keskittyneeseen vireeseen. Sen sijaan hevonen ei ole luonnostaan tällainen, vaan laiduntaa pitkin päivää eikä siedä "ruokastressiä".
Mini kertoi oman hevosensa esim. stressaantuneen hänen alettuaan naksuttelemaan nameilla.
Itse siis olen käyttänyt nameja myös hevosilla ja olen edelleenkin, mutta hän sai minut silti miettimään asiaa myös siltä kannalta... Onko hevoselle hyväksi tämän kaltainen harjoittelu? Kestääkö hevonen tätä ruoka stressiä?
Mielipiteitä :)
Avatar
MillaMy
 
Viestit: 42
Liittynyt: Su Joulu 26, 2010 9:17 am

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Warda » Pe Helmi 25, 2011 10:52 pm

Itse olen käyttänyt hermostuneen ruunani kanssa naksuttelua ratsain. Se on kuitenkin aihteuttanut pientä jarruttelua, koska ruuna tavallaan kokoajan odottaa, että milloin se nami tulee. Vaikka olen palkinnut liikkumisestakin tietenkin. Kuitenkin se on kokoajan pilke silmäkulmassa, että josko jotain. Naksuttelussahan on tärkeää se palkinnon suunta ja jos ratsailta palkitsee, niin palkkahan tulee aina takaapäin, vaikka sen pitäisi tulla edestä.

Tämän takia en varsani kanssa käytä naksua ratsailta, ellei ole ihmistä antamassa sille maasta namia. En halua, että sille tulee ollenkaan ajatusta taaksepäin liikkuessaan. Haluan, että ajatus on kokonaan eteenpäin, jotta eteenpäinpyrkimys säilyy:)
Avatar
Warda
 
Viestit: 378
Liittynyt: Ti Huhti 06, 2010 9:23 pm
Paikkakunta: Oulu

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja Ivus » Pe Helmi 25, 2011 11:13 pm

MillaMy kirjoitti:Tuosta makupaloilla harjottelusta sellainen asia, että onko kukaan ajatellut asiaa siltä kannalta, onko hevoselle "hyvästä" / "luonnollista" tehdä töitä ruoan eteen...???

Kyse ei niinkään ehkä ole siitä että hevonen tekee töitä ruokansa eteen (hevonen ei ymmärrä tällaista ajatusta), vaan palkitsemisesta oikeasta toiminnasta sellaisella palkinnolla jonka hevonen oikeasti haluaa. Eli palkinnon tulee olla hevosen mielestä tarpeeksi arvokas. Useimmille hevosille se ruoka/nami on helpoin palkinto. Mieti tekisitkö itse temppuja jos saisit palkinnoksi kalanmaksaöljyä tai pienen kiven :)
Oppimisesta on tehty lukuisia tutkimuksia eri eläinlajeilla ja positiivinen vahvistaminen on lähes aina parantanut tuloksia. Palkinto on paras motivoija lukuunottamatta ensisijaisten tarpeiden täyttämistä (nälkä, jano, lepo, aktiivisuus).
Elä hättäile! Ei karhukkaa riehu koko ajan, ne vettää puolukoita välillä.
Ivus
 
Viestit: 389
Liittynyt: Ti Joulu 01, 2009 1:25 pm
Paikkakunta: Haapajärvi

Re: Positiivinen vahvistaminen

ViestiKirjoittaja jaana » Ma Maalis 28, 2011 3:07 pm

Sellainen tutkimus on tehty, jossa hevoset koulutettiin menemään traikkuun kosketuskepin avulla. Kaikissa tutkimuksissa, joissa on positiivista vahvistetta hyödynnetty, on saatu hyviä tuloksia. Niitä kerään osoitteeseen: http://elainkoulutus.wordpress.com/cate ... staaminen/
jaana
 
Viestit: 13
Liittynyt: Ke Tammi 27, 2010 1:26 pm


Paluu Maastakäsittely

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron