Ruoka on kiinnostavampaa

Yleinen hevostelualue.

Ruoka on kiinnostavampaa

ViestiKirjoittaja Johanna » Ma Elo 29, 2011 2:49 pm

Nyt on pakko sanoa että en osaa toimia nykyisessä tilanteessamme :( talvisin kaikki puuhaaminen on helppoa; ponit seuraavat vaikka vapaana perässä ja niiden kanssa voi leikkiä, ne keskittyvät minuun ja kanssani olemiseen. Keväästä syksyyn tilanne on täysin toinen.. Kun lumi ei enää peitäkkään herkullisia vihreitä tienpientareita yms. ponit eivät muuta ajattelekkaan.

Tamma on hieman "helpompi" tapaus, se yrittää toki parhaansa mukaan hivuttautua taluttaessa ja kärryillä pientaretta kohti (kokemattoman kanssa sinne meneekin ja sinne jää), ratsastaessa vetää suoraan nurmelle syömään, ei auta pyytämiset. Yleensä taluttaessa "luovuttaa" helpoiten ja seuraa vehreydestä välittämättä, tosin hieman närkästyneen oloisena.
Ruuna on lähes epätoivoa nostattava tapaus; taluttaessa sitä ei yksinkertaisesti saa kuuntelemaan. Poni säntäilee ympärilläni yrittäen löytää tietä syömään, ravaa takaata eteeni ja kiilaa siihen mussuttamaan jne. Olen yrittänyt olla kärsivällinen, väistättänyt ponia pois pientareelta ja jatkanut matkaa, mutta eihän päästä kuin metri eteenpäin niin sama homma :( Nykyään olen vajonnut niin alas, että talutan ponia "ruohomaski" päässä, ettei se pysty syömään, ja luovuttaa hetken päästä, mutta en pidä ajatuksesta itse, eihän se poista ongelmaa.

Ponien kanssa ei voi oikeen sänkipellollakaan mennä, kun sielläkin vain syödään. En kehtaa edes ajatella millaista olisi, jos lähtisi niiden kanssa jollekkin niitylle kävelemään :(

Olen tästä itse melko varma, kunnioituksen puutetta, eikö? Sitähän meillä on muutenkin, vaikka ponit ovatkin suht helposti käsiteltäviä, väistävät kun pyydän yms. mutta kumpikaan ei kunnioita omaa tilaani. Miten saisin tätä kunnioitusta vahvistettua? Onko muilla samoja ongelmia, itse en ole koskaan edes vieraan hevosen kanssa pulmaan törmännyt, mutta pienten ponien kanssa lähes aina /: onko kyse siis siitä että kun se ruoho on niin lähellä turpaa niin ei pysty vastustamaan?
Avatar
Johanna
 
Viestit: 24
Liittynyt: To Helmi 18, 2010 7:40 pm
Paikkakunta: Masku

Re: Ruoka on kiinnostavampaa

ViestiKirjoittaja M-H » Ma Elo 29, 2011 3:27 pm

Hevosten aivoissa arvojärjestys eri asioilla menee jotakuinkin näin

1)turvallisuus
2)mukavuus
3)ruoka
4)leikki

Jos ei ykkönen toimi niin turha edes haaveilla 3-4 kohdista ja niinedespäin.
Käytännössä ihmisen pitäisi änkeä itsensä tuon listan ykköseksi jos haluaa oikeasti olla hevoselleen reilu, johtaja johon voi tukea ja turvata. Vaikeaa se on ja pitkällinen prosessi.

Kunnioitusta saa lisää perus maastakäsittelyllä. Kontaktia hakemalla ja vaihtamalla tehväviä tarpeeksi usein jos tuntuu, että hevonen kyllästyy/kontakti häviää. Oman tilan kunnioitus on ihan turvallisuudenkin takia ykkösasia aina vaikka kyseessä pienet ponit. Opettelet pitämään ne ensin kaukana, aina (viikkoja tms). Kunnes se sujuu tarpeeksi hyvin niin voit alkaa tehdä ne lähempää asioita. Tämä toki karkea yleistys mutta en ehdi nyt kirjoitella nopeammin. Varmasti foorumin maastakäsittely ja käytösosioista löytyy valtavat määrät tietoa jos jaksaa lueskella.

Psykologisesti ajatellen nuo ruohoa rakastavat hevoset ovat usein laiskahkoja, itsevarmoja dominantteja yksilöitä jotka eivät hetkahda pienistä (vertaa ylläoleva kaavio). Eli heillä on turvallinen ja mukava olo vaikka omistaja siinä jotain yrittäisikin säheltää vieressä. Eräs tapa on tuohon mukavuuteen puuttua. Tähänhän perustuu negatiivinen vahvistaminen. Eli esim. narun ravistelu->peruutus->vapautus paineesta systeemit jne.
Kuva
Avatar
M-H
Site Admin
 
Viestit: 662
Liittynyt: To Marras 05, 2009 1:40 pm
Paikkakunta: Somewhere over the rainbow..

Re: Ruoka on kiinnostavampaa

ViestiKirjoittaja Misslich » To Loka 13, 2011 9:14 pm

mun poni on kans ruuan perään.. ikävää jos kentällä haluais vähä seurustella ja tutkiskella niin poni vaan kulkee ähkien maha laahaten maata no okei ei ihan mutta syö vaan aidan vierestä ruohoa. Jos maastoon lähtee kävelemään niin tunkis turpansa aina vaan ruoholle. oli se sitten harmaata tai vihreää ruohoa. Maastossa on kuitenkin vähän varautunut, ei yleensä muuta kuin säpsyile, mutta ei mikään rento siltikään.
Loputon on tieni kun yksin sen kuljen ja sydän on kiinni, sen suudelmiin suljen...
Avatar
Misslich
 
Viestit: 174
Liittynyt: Ma Syys 06, 2010 8:18 pm
Paikkakunta: Kauhajoki


Paluu Hevostelu yleensä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron