Hevosen kulttuuri, näkemyksiä miten hevosta tulisi käsitellä

Yleinen hevostelualue.

Hevosen kulttuuri, näkemyksiä miten hevosta tulisi käsitellä

ViestiKirjoittaja orvari » Ti Maalis 06, 2012 3:08 pm

Tässä alla video jossa Ed Dabney selittää hieman hevosen koulutuksessa huomioitavia asioita,
taikka oikeastaan aina kun kommunikoimme hevosten kanssa.



Alla olevasta linkistä pääsee katsomaan noin tunnin mittaista dokumenttiohjelmaa mustangien koulutuksesta.
Hevoset adoptoitiin uusille omistajille koulutuksen jälkee. Ed oli mukana kouluttamassa yhtä noista hevosista.

http://wtcitv.org/watch-online/untamed-legacy-america-s-wild-mustang/
Avatar
orvari
 
Viestit: 172
Liittynyt: Ke Marras 11, 2009 6:58 pm
Paikkakunta: Kokkola

Re: Hevosen kulttuuri, näkemyksiä miten hevosta tulisi käsit

ViestiKirjoittaja Kerppa » Ke Elo 15, 2012 4:27 pm

En oikein ole varma, minne tämäkin mahtaisi kuulua, mutta laitetaan tähän ketjuun, kun kyse kuitenkin hevosen käsittelyasioista.

Oletteko lukeneet uusinta (meille tuli tänään) Hipposta? Siinä aiheena turvallisuus ja mä olen päässyt toistaiseksi siinä niinkin pitkälle, että olen Kyran palstan lukenut. Ei voi todeta muuta kuin että Kyran pointsit mun silmissä tippui aika huisisti tota lukiessa - en tiedä, kuin pal sillä ylipäänsä on pointseja ollu, mutta tuli kyl kevyesti wtf-fiilis. Hänen näkemyksensä turvallisuudesta - tai sen käsityksen kyseisestä artikkelista ainakin sai - hevosten kanssa, on pitää hevosella aina taluttaessa kuolaimia, oikeastaan aina käsitellessä sitä, laita kuolaimet. Olihan hänellä hyviäkin pointteja jutussa, sellaisia, joita tulee itse pidettyä lähinnä itsestäänselvyyksinä, mutta jotenkin kyseinen kirjoitus antoi sellaisen kuvan, että hevosten kanssa touhutessa ei voi käydä kuin huonosti, hevoselle tai ihmiselle tai molemmille, ja silloin ainakin käy huonosti, ellei pidä sitä lyhyessä lieassa kuolainten kera.

Okei, hän puhuu ehkä siitä näkökulmasta, että toimii paljolti nuorien ja kisahevosten kanssa, joilla saattaa energiamäärät olla vähän erilaisia kuin perusputella, plus ihan perustemperamenttikin kisaratsulle "sopiva". Eikö siltikin kannattaisi ennemmin opetella sen hevosen kanssa yhteisiä pelisääntöjä, treenata molemminpuolista luottamusta sekä hevosen kunnioitusta ihmistä kohtaan? Vai onko se vaan yksinkertaisesti niin helppo ja vaivaton tie, että valitsee kuolaimet käyttöön tilanteessa kuin tilanteessa, jolloin handlaa sen hevosen (paremmin) vaikka jotain järisyttävää tapahtuisikin ympäristössä? Eikö juuri se ole ennakointia ja huolellisuutta, että pyrkii hevosen kanssa harmoniaan, tilaan, jossa molempien omaa tilaa kunnioitetaan ja tullaan toimeen pienin elein - ja jätetään ne järeämmät keinot sinne "katastrofitilanteisiin". Ei sillä, että kuolaimenkaan käyttö olisi suoraan järeä keino, mutta helposti se siihen menee..
Ikuinen poniratsastaja ja kahden (tulevan) poniratsastajan äiti, aloittelee toisinhevostelun uutta kierrosta uuden ponin kera..

http://nuorenajaksaa.blogspot.com - blogissa ruoditaan poneilua ja koirien kanssa tekemisiä
Avatar
Kerppa
 
Viestit: 66
Liittynyt: To Maalis 08, 2012 4:06 pm
Paikkakunta: Tammela

Re: Hevosen kulttuuri, näkemyksiä miten hevosta tulisi käsit

ViestiKirjoittaja Emili » Ke Elo 15, 2012 6:53 pm

^ Itse lueskelin samaista lehteä. Tuossa Kyran jutussahan lukee isolla "riimussa taluttaminen on aivan tarpeeton riski". Täh :D Minun kaakkini toimivat hyvin pienillä avuilla riimussa. Vaikka ne saisivat hepulipaniikin, ne myötäävät silti riimun painetta. Sitä paitsi ainahan voi päästää irti. Minusta on suurempi riski taluttaa suitsilla, siinähän hevonen on ihmisen lähellä (meillähän on taluttaessa käytössä sellainen 4,5m naru) ja jos se panikoi, se voi juosta suoraan ihmisen ylitse.

Se toinen juttu edempänä oli vähän järkevämpi, mutta siinäkin käskettiin taluttaa hevosta lavan viereltä.
Avatar
Emili
 
Viestit: 212
Liittynyt: To Marras 05, 2009 2:51 pm
Paikkakunta: Turku

Re: Hevosen kulttuuri, näkemyksiä miten hevosta tulisi käsit

ViestiKirjoittaja anutus » Ke Elo 15, 2012 8:41 pm

Minä ihmettelin kans suuresti tätä Hippoksen "turvallisuus"-teemaa. Että ihanko oikeasti hevonen pitää aina sitoa kiinni karsinaan hoitamisen ajaksi? Entä vetopaniikkihevoset? Aika paljon isompi vahinko tulee, kun heppa vetää kilarit karsinassa ja taistelee itsensä irti riimusta, ja hoitaja on siinä sotkussa seassa (nimim. tikkejä haettu päähän yhden esimerkin mukaisen tapauksen jälkeen). Ja että pitää ottaa tiukat ohjat, kun kiipeää kyytiin tai lyhentää jalustinta selässä? Oma hevoseni ainakin on paljon levottomampi näiden toimenpiteiden aikana, jos otan ohjat tuntumalle, enkä anna niiden levätä löysänä nupissa tai muuten hollilla. Ja ettäkö ikinä ei saisi lähteä yksin maastoon? Aika vähissä olisi meidän ratsastelut, jos joka lenkille pitäisi löytää maastokaveri. Ja ettäkö ei saisi ikinä kyykistyä hoitamaan hevosen jalkoja. No saatan ottaa asiat kirjaimellisemmin kuin on alunperin tarkoitettu, mutta miksi sitten on päätetty käyttää aina/joka kerta/ei koskaan-määreitä, kun harrastajia, hevosia, lajeja ja tilanteitakin on niin monenlaisia.

Päättelin sitten pienessä mielessäni, että ehkäpä tuon numeron turvallisuusjutut ovat tietoista propagandaa suurten ratsastustallien "normi"asiakkaille, joilla ei ole mahdollista muodostaa suhdetta hevoseensa tai sitten lapsiasiakkaille, jotka joutuvat varustamaan, hoitamaan ja ratsastamaan vieraita hevosia ja niin ikään hevoset ovat päivittäin tekemisissä useiden vieraiden ihmisten kanssa. Tuo oli ainut skenaario, missä ohjeet olivat mielestäni millään tavalla käytännöllisiä.

Katastrofitilanteet ovat tietysti toinen juttu, mutta eikö hevostelussa ole lopulta juuri kyse siitä, että niitä pyritään välttämään, vaikka se ei tietysti aina onnistukaan. Kisatilanteet, klinikkareissut ynnä muut erikoistilanteet ovat tietysti eri asia, mutta silloinkin voi varmaan ajatella järjellä ja valita päävarustus hevosyksilön mukaan. Omalleni esimerkiksi laitan jämäkän naruriimun, silloin kun on odotettavissa ehkä poukkoilua tai muuta jännäilyä...

Olihan siinä jutussa hyviäkin pointteja, kuten se, että tallissa ja hevosten kanssa pitää olla rauhallinen ja rojut pitää olla poissa haitolta ja loimen riisuminen ym.

Mutta silti. Huhhuh!
Avatar
anutus
 
Viestit: 118
Liittynyt: Ti Loka 12, 2010 1:55 pm
Paikkakunta: Oulu

Re: Hevosen kulttuuri, näkemyksiä miten hevosta tulisi käsit

ViestiKirjoittaja Tuizu » La Elo 25, 2012 8:42 pm

Minun olisi näköjään pitänyt jo ajat sitten vähintään menettää henkeni hevoseni kanssa. Meillä kun ei ole käytetty kuolaimiakaan ratsastuksessakaan ainakaan vuoteen.
Tuizu
 
Viestit: 222
Liittynyt: Pe Marras 06, 2009 6:07 pm

Re: Hevosen kulttuuri, näkemyksiä miten hevosta tulisi käsit

ViestiKirjoittaja Emili » La Elo 25, 2012 8:50 pm

^ Meillä ei viiteen vuoteen, ja hengissä ollaan. Mielestäni enemmän on ollut kuolaimien kanssa vaaratilanteita, koska samalla kun siirryin kuolaimettomuuteen aloin opiskella luonnollista hevostaitoa. Hevosen ymmärtäminen on parasta vaaratilanteiden ehkäisyä :)

Varsinaista kuolemalla leikkimistä taitaa olla nuorimman hevoseni vuolu nykyään. Se nimittäin on huomattavasti rauhallisempi jos se saa olla vapaana. Mietin pitkään missä oikein mättää kun etujalat ei nouse kunnolla ja turpaan meinaa tulla (minulla :D). No, otinpa narut pois molemmilta puolilta. Jo alkoi sujua!
Avatar
Emili
 
Viestit: 212
Liittynyt: To Marras 05, 2009 2:51 pm
Paikkakunta: Turku

Re: Hevosen kulttuuri, näkemyksiä miten hevosta tulisi käsit

ViestiKirjoittaja Koo » Su Elo 26, 2012 7:14 pm

Ei meilläkään ole suurautoja ollut käytössä kahteen ja puoleen vuoteen, ja kaiken lisäksi kaikki hoitotoimenpiteet tapahtuvat naru sään päällä lepäämässä! Kumma juttu, että molemmat olemme hengissä, kaikkine ruumiinosinemme.. Vaan kummasti tuostakin, ryntäilevästä, naruja katkovasta, purevasta, karkailevasta, laitumella ihmisiä juoksuttavasta, keulivasta ja metsästä kiikuttavasta ponista on tullut minulle superhelppo lapanen, jonka kanssa tosiaan harvemmin on muita varusteita missään, kuin kaulanaru, sekä mahdollisesti riimunnaru ja raippa. Kyllä olisi niin pirusti vaarallisempaa, jos tuota palleroa edelleen yrittäisin voimalla hallita.
Avatar
Koo
 
Viestit: 281
Liittynyt: La Huhti 03, 2010 9:11 pm
Paikkakunta: Oulu

Re: Hevosen kulttuuri, näkemyksiä miten hevosta tulisi käsit

ViestiKirjoittaja Ares » La Syys 08, 2012 8:28 pm

Kiva huomata, että muitakin ihmetytti tuo Hippoksen turvallisuusteema. Samaa mietin, milläs ilveellä sitä sitten hevostelisi, jos ei saisi koskaan lähteä yksin maastoon? :shock: Samoin se Kyran juttu lastaamisesta ja taluttamisesta kuolaimet suussa oli pöyristyttävä.

Mistä päästään toiseen mietityttävään aiheeseen... tänään oikein todella pitkästä aikaa sain kaverin maastoon, kun menin itse ekaa kertaa maastossa meille kesän alussa tulleella tammalla, ja kaverini oli mukana ruunallamme. Meillä hepat on kengättömiä ja liikutuksessa käytetään bootseja, koska arkovat ilman ja aika hankalaa maastoa on paikoitellen. Kaverini oli laittanut ruunan kuntoon ja hän kyllä tiesi, että sillekin ne bootsit tulee; mutta kun sanoin, että säärystimet sitten joka jalkaan, niin vastauksena oli syvä huokaus.
Naruriimusta tuli napinaa, kun "ei tääkään voi olla normaali" (oli hänestä vaikea ottaa pois päästä :roll: ) ja sitten vielä kun laitoin ruunalle bootseja, hän jaksoi muistutella, että "on noitten laittamisessa kyllä kauhee vaiva".

Lenkki meni muuten kivasti, mutta loppumatkasta kaverini sitten intoutui teettämään ruunalla kaikenmoista tehtävää, avotaivutusta sun muuta, pyysi saada ravailla, vaikka olin aiemmin jo sanonut, että loppumatka kävellään yms. Ja tallissakin oli jotain pielessä, boksien yläluukut ei hänen mielestään toimineet oikein ja niitäkin sitten pitäisi kai korjailla (meidän talli on kylmä, ja yläluukut suljetaan yöksi kovimmilla pakkasilla). :cry:

Tämä oli jo toinen kaveri, jonka kanssa on tullut vastaan tämmöistä... Vähän tuli semmoinen olo, että ehkä sittenkin jatkossa hevostelen yksin, tai mieheni kanssa silloin kun hän ehtii olemaan mukana. Tosi harmillista! Maastolenkkiseura on niin kiva juttu ihan jo hevostenkin takia, mutta en tykkää siitä, että ruvetaan loppulenkistä vääntämään ja kääntämään, eikä anneta hevoselle sen ansaitsemaa loppulöysäilyä.
Muutenkaan en kyllä itse näe asiaa niin, että bootsien kanssa toimimisessa on kauhea vaiva! Jos mulla on aikaa ratsastaa, niin mulla on myös aikaa valmistella hevonen lenkkiä varten sekä hoitaa se maastoilun jälkeen asiaan kuuluvalla tavalla. Mutta ehkä tämä on se ero ratsastuskoulun tunneilla ratsastavien ja omia heppoja kotona pitävien välillä...?

Kellään muulla samanmoisia mietteitä?
Ares
 
Viestit: 17
Liittynyt: Su Syys 25, 2011 10:09 pm

Re: Hevosen kulttuuri, näkemyksiä miten hevosta tulisi käsit

ViestiKirjoittaja Emil the ardenner » Ti Syys 11, 2012 11:29 pm

Apua! pitääkö käyttää kuolaimia taluttaessa? :lol: Meiän ponin kanssa mulla sellanen suhde, että kulkee tarvittaessa laitsalta talliin vapaana n. 1m mun takana. Laitsallakin riittää, kun ohjaa vähän alaleuasta tarpeen vaatiessa (aina ei halua tulla vapaaehtoisesti mukaan). Maastossa ollaan yleensä kaksin minä ja hevonen. eka kerran olin maastossa, kun olin ratsastanut n. 2kk ja silloinkin kaksin hepan kanssa. vaimoke joka harrastanut hevostelua n.35v otti pulttii??? :o . Tallissakin nykyisin yleensä hoitojen ajan vapaana, ellei jonkun/joidenkin bokseissa iltaeväitä levällään. Koivet nousee putsattavaksi, kun menee jalan luo koukku kädessä. Aiemmin ei tykänny lenkeillä traktoreista ja kuorma- autoista, vkl käytiin katsomassa leikkuupuimuria työssään n.5m päästä ja eilen tuli öljyrekka ohi takaa ongelmitta.
Avatar
Emil the ardenner
 
Viestit: 43
Liittynyt: Su Maalis 06, 2011 10:10 pm


Paluu Hevostelu yleensä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa