Kuolaimista kuolaimettomuuteen

Erilaisiin kuolaimettomiin välineisiin keskittyvä keskustelu. BB, sidepull, hackamore, bosal, cordeo jne.

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Koo » Su Helmi 06, 2011 11:31 pm

Lyhytvartinen hackamore, jossa mahdollisimman leveät nahkaosat, että paine jakautuu mahdollisimman laajalle.
Ja mekaanisia hackamoreja löytyy myös pony-koossa, muistaakseni Börjesiltä..?
Avatar
Koo
 
Viestit: 281
Liittynyt: La Huhti 03, 2010 9:11 pm
Paikkakunta: Oulu

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Warda » Ma Helmi 07, 2011 12:57 am

Tuizulle: Netin välityksellä on todella vaikeaa neuvoa, koska tuo juokseminenkin on niin monesta syystä johtuvaa. Pääasiahan olisi, että pääsisit palkkaamaan hyvistä askeleista. Asiaan vaikuttaa hirveästi sekin, missä asennossa heppasi juoksee. Oletko opettanut sille pyöreyttä ja venymistä käynnissä? Yleensä, kun hevonen ymmärtää eteen-alas-asennon, sillä rauhoittuu tahti. Siihen pitäisi alussa siis pyrkiä. Mutta ensin käynnissä:)

Mitä teet, kun hevonen juoksee? Osaako se ravata ollenkaan rauhallisesti? Taitaa mennä vähän offtopicciin... Pitäisikö aiheesta avata uusi alue:)
Avatar
Warda
 
Viestit: 378
Liittynyt: Ti Huhti 06, 2010 9:23 pm
Paikkakunta: Oulu

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja sos-84 » Ma Helmi 07, 2011 9:20 am

Veljekset Wahlstenin taitaa mun hackamoret olla, ovat tosi leveää nahkaa, ei mitään ohutta karvapehmustetta, vaan ihan oikea nahkapäällysteinen paksu pehmuste kuonon päälle, alapuolelle tulee vähän alaturparemmiä leveämpi nahkahihna, ei ketjua, silti olen vielä tavallisen teddypehmusteen laittanut leuan alta. Arvokkaat ovat, taisivat 49e maksaa, kun taas flowerit postikuluineen teki sen 35e... Nuo ihanat pehmeät remmit siirsin noihin flowereihin nyt ja hyvät tuli niistäkin!
Säätövaraa noissa kyllä on ihan reilusti, että uskoisin menevän sirollekkin päälle. Toinen tammoista on cob kokoinen, toinen full ja kummallekkin saa säädettyä sopiviksi nuo wahlstenin hackamoret.
Börjesin "pony" tarkoittaa lyhytvartista, full pitkävartista hackamorea. Tilasin toiselle hevoselle eka tuollaiset börjesin halppismallit, lyhyet hackamoret, mutta on niin onnettoman lirpukka(ohut) se karvapehmuste, ja ketju menee leuan alta, että jäi heti käyttämättä. Ne voin hyvin edullisesti myydä jos joku haluaa. Varret noissa ihan ok, mut ne remmit ei hevosystävällisimmät ole, niitä ehkä vois juuri flowereiden tai LG:n kanssa hyödyntää, tai topata itse lisää. Molemmille tammoille on nuo wahlsteinin hackamoret, joihin liitän ne kukkasetkin, niin ihan ylimääräiset ovat nuo börjesin versiot. Väriltään mustat.
Maalaistyllerö ja "lv-poni" Femina Dahlia -05. Varsoo 2013 orista Rock N Jetset.
http://kuvablogi.com/blog/5069/8/
Avatar
sos-84
 
Viestit: 211
Liittynyt: Ma Marras 08, 2010 2:57 pm
Paikkakunta: Pohjois-pohjanmaa Haapavesi

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Hallava » Ti Maalis 01, 2011 10:42 pm

Kopioin tänne blogini tekstin siitä kuinka siirryimme käyttämääm BB:tä. :)

Sinä lasket pääsi alas kun pyydän, avaat suusi että saan kuolaimet suuhusi. Pidät pääsi edelleen alhaalla kun nostan niskahihnan korviesi yli, ja liikkuttelet kuolainta suussasi etsien sille mukavaa paikkaa. Ota kiinni turparemmistä kiristääkseni sen tiukalle turpasi ympärille ettet saa enää suutasi auki. Nostat pääsi ylemmäs ja havahdut. Et ole enää rento ja luottavainen, olet varuillasi.

Kävelet ja ravaat rennosti pitkin ohjin. Kun lyhennän ohjia, nostat välittömästi pääsi ylös ja rentous muuttuu kovuudeksi ja jäykkyydeksi. Ravaat pää ylhäällä lyhyttä, kireää askelta, ja minä yritän saada sinua yhtä rennoksi kuin olit äsken. Taistelet jokaista pientä pyyntöä vastaan jonka käsilläni esitän, juokset karkuun altani. Pitkällisen taistelun jälkeen alat rentoutua ja hakeutua alas, myötään välittömästi. Kuljet kauniissa muodossa, ja ohjaan sinut pois ympyrältä kiristäen vähän ohjaa. Pääsi lennähtää ylös ja ravi kiihtyy.

Nostat laukan mielelläsi, mutta sekin päättyy taisteluun kun pyydän sinua hidastamaan. Viskot päätäsi ylös, minä vedän ohjista. Loppukäyntien ajan kun kävelemme pitkin ohjin, olet rento ja pehmyt. Toimit istunnalla ja olet kuulolla.

Tänään ymmärsin, että sinuun sattuu.


Kymmenen kuukautta minulta kesti ymmärtää, että hevonen, jonka kuvittelin protestoivan ja näyttävän oman tahtonsa kun pyysin siltä ohjia käyttäen jotain, oli kipeä. Olihan se joskus käynyt mielessä, mutta kun hackamore ja LG Bridlekään eivät toimineet, koko asia unohtui hiljalleen ja yritin ratsastaa pehmeällä kädellä, pehmeällä kuolaimella. Mutta se oli vaikeaa, sillä hevonen ei hiljentänyt vauhtia kovin helposti ja silloin jouduin ottamaan ohjilla enemmän.

Tietenkin välillä oli parempia kausia, mutta harmonisesta ja rauhallisesta ratsukosta olimme kaukana. Hevonen vaati todella pitkän lämmittelyn rentoutuakseen, ja kulkin oikeassa muodossa hetkittäin.

Onneksi en ostanut kovempaa kuolainta vaikka useasti oli mielessä. Tarpeeksi paha on, kun kiristin remonttiturpahihnan niin että hevonen ei saanut suutaan auki, ja siihen sattui entistä enemmän.

Miten tyhmä ihminen voi olla?! Kymmenet valokuvat, jumittuneet hartiat, ikuinen taistelu ja harvat rennot ratsastuskerrat eivät riittäneet kertomaan minulle mikä oli vikana. Lopulta ymmärsin, että hevosen suuhun sattuu todella paljon. Ihmettelin mitä keksin kuolainten tilalle, kun hackamorea ja LG Bridleä käyttäessäni hevosen käytös ei muuttunut, mitä nyt pääsi ryöstämään paremmin. Sitten tajusin senkin, että niidenkin käyttö sattui hevosen päähän.

En ollut ikinä ajatellut vaihtoehtona Bitless Bridleä, koska se tuntui liian pehmeältä ja turvattomalta hurjapäiselle vauhtihirmulle, joka hackamore kuonollaan kiidätti minua pitkin tietä, ja LG kuonollaan pitkin metsää, mille tielle se vehje sitten jäikin... Kuolain suussa hallitsin hevosen, mutta kovakouraisesti ja väkivaltaisesti.

Eilen päätin kokeilla bb:tä, ja tänään sen tein. Hevonen ei ole koskaan aikasemmin ollut niin herkkä, pehmyt, kuuliainen ja innokas kuin tänään. Se oli selkeästi iloinen! Emme ole ikinä ennen laukanneet niin rauhallisesti, pysähtyneet niin pienestä avusta, peruuttaneet niin pitkällä ja rennolla askeleella, ja liikkuneet yhdessä niin pehmeästi kuin tänään. Hevonen oli koko ajan rauhallinen ja rento, antoi parastaan ja kulki oikein päin ilman pelkoa siitä että sitä sattuu.

Itkin onnen kyyneleitä.

Myöhemmin itkin aivan toisesta syystä. Tuntui pahalta, että olin satuttanut hevosta niin pitkään, enkä ollut nähnyt sen tuskaa vaikka siitä oli niin selvät merkit.

Hertan käytös muuttui heti kun laitoin suitset päähän kuolaimineen. Riimu päässä se toimi maastakäsin hienosti, suitset päässä pitkällä viiveellä ja jähmeästi, ilottomasti. Tästä aloin pikkuhiljaa ymmärtää että jotain on vialla, olihan maastakäsin työskennellessämme suhteemme aivan erilainen kuin ratsastaessa.
Hallava
 
Viestit: 12
Liittynyt: Ti Kesä 08, 2010 4:59 pm

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Konvehti » La Maalis 05, 2011 10:31 am

Meillä testasin Barefoot Bellisien toimivuuden vain niin, että kokeilin tuleeko poni paineen mukana, ja tulihan se. Sitten ratsastamaan/ajamaan. Tuota ennen olin käyttänyt varmaan vajaan kuukauden naruriimua, voi olla, että se vaikutti siihen - joku taisi edellisellä sivulla mainita, että hevonen joka osaa tulla naruriimun paineen perässä tmv. tulee myös BB :den paineen perässä... ? Tai jotain.
Konvehti
 
Viestit: 7
Liittynyt: Ke Tammi 05, 2011 3:35 pm

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Emil the ardenner » Su Maalis 06, 2011 10:18 pm

Meillä olisi mielenkiintoa kokeilla kuolaimettomia,mutta, mutta... Emil on ISO harrastaa kyllä kaikkia täällä mainittuja asioita (puree kuolaimeen, heittelee päätään, säpsähtelee ajoittain, kun joutuu ottamaan kovemman otteen.) Itse en ole asiantuntija, olen aloittanut ratsastamisen viime syksynä ja hevosten kanssa pelaaamisenkin vasta 3v sitten, kun hankittiin tuo herra. Aiemmin olen ohjasajanut herraa ja harrastanut "koirakävelyitä" hänen kanssaan. itse olen huomannut, että pikkusievää taivuttelua tehdessä rentoutuu ja antaa perään paremmin, kun on ohjat lähes löysänä ja käyttää niitä lähinnä hieman "ravistaen". Koko on se ongelma. Sopivaa, kun ei kkaikilta löydy. Kuiskkajallakin meidän koko on +20€ ja BB maksaa n150€???
Avatar
Emil the ardenner
 
Viestit: 43
Liittynyt: Su Maalis 06, 2011 10:10 pm

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Warda » Su Maalis 06, 2011 10:39 pm

Kuolaimettomathan voi tehdä itsekin ja luulen, että ne ovat jopa paremmat käytössä kuin nuo markkinoilla olevat. Tässä viestiketjussa on paljon ohjeita:)
Avatar
Warda
 
Viestit: 378
Liittynyt: Ti Huhti 06, 2010 9:23 pm
Paikkakunta: Oulu

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Jen-ska » Ke Maalis 09, 2011 10:03 am

Hallava kirjoitti:Kopioin tänne blogini tekstin siitä kuinka siirryimme käyttämääm BB:tä. :)

Tänään ymmärsin, että sinuun sattuu.

Eilen päätin kokeilla bb:tä, ja tänään sen tein. Hevonen ei ole koskaan aikasemmin ollut niin herkkä, pehmyt, kuuliainen ja innokas kuin tänään. Se oli selkeästi iloinen! Emme ole ikinä ennen laukanneet niin rauhallisesti, pysähtyneet niin pienestä avusta, peruuttaneet niin pitkällä ja rennolla askeleella, ja liikkuneet yhdessä niin pehmeästi kuin tänään. Hevonen oli koko ajan rauhallinen ja rento, antoi parastaan ja kulki oikein päin ilman pelkoa siitä että sitä sattuu.

Itkin onnen kyyneleitä.

Myöhemmin itkin aivan toisesta syystä. Tuntui pahalta, että olin satuttanut hevosta niin pitkään, enkä ollut nähnyt sen tuskaa vaikka siitä oli niin selvät merkit.

Hertan käytös muuttui heti kun laitoin suitset päähän kuolaimineen. Riimu päässä se toimi maastakäsin hienosti, suitset päässä pitkällä viiveellä ja jähmeästi, ilottomasti. Tästä aloin pikkuhiljaa ymmärtää että jotain on vialla, olihan maastakäsin työskennellessämme suhteemme aivan erilainen kuin ratsastaessa.


Ihanaa lukea tällaisia tarinoita! Kaikille ei sovi kaikki, mutta upeaa että olet halunnut, ja löytänyt, kuolaimettomista sen teille oikean vaihtoehdon!

Harmittaa usein, kun ihmiset tuomitsevat kuolaimettomat vaihtoehdot toimimattomiksi siksi, että hevosta on hallittu kivulla tai kivun uhalla eikä suhde hevosen ja ihmisen välillä ole millään muotoa positiivinen. Sitä asiaa ei kivuton vaihtoehto automaattisesti korjaa, sen eteen täytyy tehdä muutenkin töitä. Mutta ratsukot, joilla muuten on asiat edes suht ok, ja joiden ongelmat johtuvat kivusta tai epämukavuudesta, saavat usein selkeän avun kuolaimettomista.

Toki, täytyy muistaa että esimerkiksi kuolainta vastaan taistelemaan oppinut hevonen voi toimia alkuunsa ihmeen pehmeästi, koska ei ole vielä oppinut taistelemaan eri kohtaan tulevaa painetta vastaan. Se onkin sitten ihmisen huolehdittava, ettei hevonen löydä syytä taistella vastaan.
Avatar
Jen-ska
 
Viestit: 170
Liittynyt: Ke Marras 18, 2009 9:35 am

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Hallava » Ke Maalis 09, 2011 9:39 pm

Mäkin oon pohtinu tuota ratsukon suhdetta. Ja kyllähän meillä viimekesänä kaikki oli pielessä. Ei asiat vieläkään kunnossa oo mutta paremmin kuitenki. :) Eli bitless bridle tuskin ois toiminu viime kesänä, ja nyt se LG varmasti toimis kun viime kesänä maastossa ei toiminu...
Hallava
 
Viestit: 12
Liittynyt: Ti Kesä 08, 2010 4:59 pm

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Kipa » Pe Syys 02, 2011 12:26 pm

Tilasin LG:t. En enää halua/pysty/kykene käyttämään kuolainta. Hevosestani näkee, kuinka se vihaa kuolainta ylikaiken...

Kaikki alkoi todennäköisesti kun suokkitammani oli vielä nuori ravuri. Tammalla ei ainakaan kuvien perusteella käytetty mitään kovimpia varusteita - mutta näköjään näilläkin varusteilla on onnistuttu aiheuttamaan hevosessa paljon tuskaa, kipua ja ahdistusta! En voi kieltää, etteikö tammani rakastaisi juoksemista. Se todellakin rakastaa sitä. Asiassa on vain yksi pikku juttu. Se,miten ne miehet silloin aikoinaan kohtelivatkaan tammaa saavat minut edelleenkin tuntemaan vihaa ja inhoa. En ymmärrä, miten joku saattaa tehdä hevosen suusta niin turtan, tai miten he saivat kuolaimilla hampaan lohkeamaan niin, että sitä ei saatu kunnolla klinikallakaan poistettua (ja hei, tää lohjennu hammas poistettiin vasta sen siirryttyä minun omistukseeni). Olen jonkin verran ratsastellut riimulla,ja hevonen oli tuplasti rennompi kuin kuolaimilla koskaan!! Hevonen kulki paremmin tasapainossakin, kun ei tarvinnut päätä ylös vetää kuolainta vastustaessaan. Tamma pysähtyi riimulla 1000 kertaa paremmin kuin kuolaimilla, mistä olin vain positiivisesti yllättynyt - tammani on jo tallilla kuuluisa epätoimivista jarruistaan. Hevosella on jo periaatteena vastustaa kuolainta. Nyt, kun enimmäkseen maastoilemme, en ole uskaltanut lähteä riimulla liikkeelle joten tilasin LG:t, taidan luottaa niihn enemmän... :) Luultavasti minulle tulee sama tunne kuin Hallavalla, itken sekä onnesta että siitä että olen satuttanut hevostani jo kauan, sekä kaikkien niiden ihmisten puolesta jotka ovat hevostani julmasti satuttaneet - ehkä tietämättään, mutta jos ihmiset ovat niin julmia että kulkevat vain valtavirran mukana ja pitävät tälläisiä asioita itsestään selvyytenä,eivätkä kehtaa/uskalla tmv edes kokeilla mitään omasta mielestä parempaa tapaa, niin... en voi muuta kuin yrittää edes auttaa omaa hevostani parhaani mukaan ja tuntea sääliä näitä ihmisiä kohtaan jotka voivat ilman omantunnon tuskia satuttaa eläviä olentoja - tässä tapauksessa hevosia jotka palvelevat meitä mutisematta vaikka tuotamme niille kipua puolin jos toisinkin, henkisesti että fyysisesti!!
Avatar
Kipa
 
Viestit: 9
Liittynyt: Pe Syys 02, 2011 11:20 am
Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Pirelli » Su Loka 09, 2011 11:59 pm

Kaikki alkaa maastakäsittelystä! Kun heppa toimii maasta erilaisissa tehtävissä jne ja teillä on hyvä suhde, samat asiat siirretään ratsastukseen, ennen sitä ei voi ratsastaa. Jotkut hevoset toimivat heti kuolaimettomilla, toiset tarvitsevat että ne opetetaan ensin maasta ja sitten käynnissä jne ihan alusta alkaen. Aloittakaa peruutuksilla ja käännöksillä ja opettakaa pysähtyminen kunnolla, käyttäkää ääniapuja. Lisäksi istunta on äärettömän tärkeä! Sieltä se hevonen ratsastetaan, ei kädestä! Kuolaimesta pidättäminen on oikotie jonkinlaiseen "muotoon" mutta kun menee kuolaimettomalla se on paljon "vaikeampaa" koska silloin pitää todella ratsastaa ja saada heppa kantamaan itse itsensä, ensin pitkällä ohjalla ja sitten pikkuhiljaa enemmän tuntumaa jos siltä tuntuu. Jos heppa rynnii tehkää pienenpieniä voltteja ja käännöksiä joissa sen on pakko laittaa pää alas ja mennä hitaammin ja kantaa itsensä koska se huomaa lopulta että niin vain on helpompi mennä. Jos heppa ei ymmärrä apuja niitä ei ole opetettu sille.

Siinä jonkinlaisia ajatuksia :) Jos osaa englantia niin http://www.youtube.com/watch?v=LUb2XrSm ... re=related
Pirelli
 
Viestit: 17
Liittynyt: Pe Maalis 26, 2010 10:42 am

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja AnZ » Ma Loka 10, 2011 7:47 pm

Moikka! (kirjoitan tänne ensimmäistä kertaa mutta pakko oli päästä jollekkin/johonkin hehkuttamaan)

Ratsastin tänään ensimmäistä kertaa hevosellani kuolaimettomilla suitsilla (itsetehdyt bitless bridle-periaatteella). Olen joskus aikaisemmin mennyt naruriimulla, hackamorella, ja nuo ovat toimineet muuten paitsi taivutus vaikeaa. Tämä on aina ollut vähän outo ratsastettava, jäykkä, ei kunnon eteenpäinpyrkimystä, edestä tyhjä, joko virkkuukoukussa tai sitten vaan yksinkertaisesti turpa lähempänä taivasta kuin luotiviivaa. Venkoilee, jännittyy, pohkeesta ei venytä askelta vaan kipittää alta pois, näin kärjistetysti...teknisesti suorittaa liikkeet mutta ei vaan ole hyvän ja rennon tuntuinen. Maastakäsin toimii aika kivasti, on pyörökoulutettu jne.

Niin siihen ratsastukseen. Kokemus oli aika mahtava, mitä vähän aikaa tuolla tihkusateessa ratsastin. Hevonen oli alusta loppuun rento, liikkui hyvin, ravasi puolta pitemmän tuntuisin askelin ja laukkasi selkä pyöreänä. Pidätteet meni läpi pienestä nyrkin puristuksesta, ja hevonen oli vaan...no yksinkertaisesti harvinaisen mukava! Ja taipuikin ihan kivasti voltilla, meni pohkeenväistöt (puolta rennommin kuin kuolain suussa)....tarinaa voisi jatkaa loputtomiin. :) Ja mikä hämmentävintä: hevonen oli ratsastuksen jälkeen oikein silminnähden tyytyväinen, ja hörähti minulle kahteen eri otteeseen (jota ei ole tehnyt koskaan kys tilanteessa!!) ja jäi vielä tarhan portilla katsomaan perään kun lähdin pois, kun yleensä lähtee samantien paikalta sellaisella "pääsipähän tästäkin pahasta"- ilmeellä. Tämä varmasti kuulostaa ihan käsittämättömän hölmöltä mutta oon aika onnellinen tästä oivalluksesta, että ehkei minun tarvitse enää "kiusata" tuota eläintä kuolaimen kanssa kun yhteistyö voi olla sata kertaa mukavampaa näin. :)))

Tämä ei kuitenkaan tee minusta mitään kuolaimen vastustajaa, mutta tälle yksilölle sopii paremmin kuin hyvin.
AnZ
 
Viestit: 1
Liittynyt: Ma Loka 10, 2011 7:24 pm

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Prii » Ke Loka 19, 2011 10:01 pm

Warda kirjoitti:Ennen kuin alkaa ratsastaa kuolaimettomilla, niin hepalle on luonnollisesti opetettava kuolaimettomien suitsien avut:) Muutenhan se ei tiedä mitä pitää tehdä ja saattaa mennä ihan minne sattuu.


Voisiko joku avata tätä vähän? Saisiko ihan kädestä pitäen esimerkit, miten tämä tehdään?
"For what the horse does under compulsion... is done without understanding;
and there is no beauty in it either, any more than if one should whip and spur a dancer."

- Xenophon, Greek historian


Meillä on opittavaa. (Linkki)
Prii
 
Viestit: 32
Liittynyt: Ke Loka 19, 2011 8:43 pm

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja M-H » To Loka 20, 2011 11:46 am

Prii kirjoitti:
Warda kirjoitti:Ennen kuin alkaa ratsastaa kuolaimettomilla, niin hepalle on luonnollisesti opetettava kuolaimettomien suitsien avut:) Muutenhan se ei tiedä mitä pitää tehdä ja saattaa mennä ihan minne sattuu.


Voisiko joku avata tätä vähän? Saisiko ihan kädestä pitäen esimerkit, miten tämä tehdään?


Tässä olen erimieltä Wardan kanssa perustuen omiin, asiakkaideni ja muiden virallisten BB suitsien myyjien kokemuksiin.
Omasta mielestä yleensä ei tarvitse opettaa hevosta erityisesti siirryttäessä kuolemettomiin suitsiin. Toki poikkeus vahvistaa säännön ja aina on yksilöitä joihin aiempi ihmisen käyttö on tehnyt syvät vaikutukset jotka voivat reagoida odottamattomasti kun suussa ei olekkaan kipua tms. Mutta siis yleensä ei tarvitse erikseen mitään opettaa hevoselle.

Kuolaimettomissa suitsissa ja kuolaimessa ja kaikissa välineissä on perus tavoite enempi tai vähempi sama. Hevosen pään manipulaatio ratsastajan haluamaan suuntaan. Hevonen sitten kulkee sinne minne turpa osoittaa (ellei taivutuksia tms erikoisliikkeitä nyt käsitellä). Ei hevoselle opeteta kuolemkaan käyttöä yleensä sen enempää. Vedetään ohjasta->kuolain aiheuttaa painetta suuhun->hevonen väistää painetta/kipua ja pää kääntyy. Ainoa eroa kuolaimettomissa suitsissa tämän tavoitteen saavuttamisessa on, etteivät ne aiheuta kipua niin helposti kuin kuolain. BB malliset kuolaimettomat 'halaavat' koko pään sivulle aiheuttaen painetta vastakkaiselle poskelle jota hevonen sitten väistää.

Yleensä kuolaimettomilla voi ratsastaa täysin samoin avuin kuin muillakin päävehkeillä, mihin sitten onkin tottunut ja millaisia apuja haluaakaan käyttää. Kyllä ihmiset ratsastavat voimakkaalla tuntumallakin aivan onnistuneesti BB suitsilla tai sitten täysin löysin ohjin jne.

Tottakai aina kun siirrytään uuteen välineeseen tai tapaan on syytä kuitenkin pitää järki päässä. Ettei heitä kankisuitsia seinään ja BB:t tilalle ja kuvittelee samantien lähtevänsä kylmiltään vaativa-a rataa suorittamaan. Sama homma kuin uuden satulankin tms kanssa. Otetaan aluksi rennosti ja katsotaan miten hevonen reagoi ja muuttuu. Muutokset saattavat olla hyvinkin voimakkaita positiivisessakin mielessä esim. liikkeissä ja motivaatiossa joten kannattaa ylipäätään seurata hevostaan aina mitenkä se reagoi eri asioihin.
Kuva
Avatar
M-H
Site Admin
 
Viestit: 662
Liittynyt: To Marras 05, 2009 1:40 pm
Paikkakunta: Somewhere over the rainbow..

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Suvi » To Loka 20, 2011 4:22 pm

Minä olen samaa mieltä kuin yllä. Kun itse ryhdyttiin käyttämään LG suitsia, niin mitään uudelleen opettamista ei tarvinnut tehdä. Ratsastettavuus ei myöskään muuttunut kovinkaan paljon.
Ainoa muutos, jonka olen huomannut, ettei hevosella ole enää sellaista huoliryppyä silmän päällä kun kuolain puuttuu suusta.
Jos laittaa kuolaimen suuhun niin saman tien ryppy ilmestyy :)
Suvi
 
Viestit: 14
Liittynyt: To Kesä 03, 2010 12:21 pm

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja anutus » Pe Loka 21, 2011 2:11 pm

Meillä ei myöskään opeteltu mitään. Kentällä testattiin, että ymmärtääkö ruunis "pysähdy" ja "tuonnepäin" -komennot ja sitten maastoon. Hyvin on pelannu nyt vajaan kuukauden verran. Löysin ohjin mennään muutenkin, ja jos joskus meinaa hirttää kaasu, niin silloin yhden ohjan pysähdys hoitaa tilanteen.

Ratsutuksessa meillä on kuolaimet vielä käytössä, ja niidenkään kanssa ei ole ongelmia. Ainoa ero on, että kuolaimia pukiessa joutuu neuvottelemaan, mutta kuolaimettomiin työntää itse pään. Tästä olen päätellyt, että mitkään supermukavat ne kuolaimet eivät ilmeisestikään ole...
Avatar
anutus
 
Viestit: 118
Liittynyt: Ti Loka 12, 2010 1:55 pm
Paikkakunta: Oulu

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja MariaK » Pe Tammi 06, 2012 5:30 pm

Mitkähän kuolaimettomat meille sopisi?

Vähän taustatietoja:
Hevonen on 20-vuotias tamma. Aina ollut herkkä ratsastaa sekä ajaa. Ei mitään ongelmia ja olen sen uskaltanut antaa muillekin kokeiltavaksi. Itse olen todella helläkätinen ja jalkainen. En oikein osaa potkia/vetää.
Kesällä sitten alkoivat ongelmat.. Hevonen alkoi nykimään päätään ajaessa, säännöllisesti muutaman sekunnin välein. Löysätkin ohjat vetäisee pois. Ei kuule pidätteitä enää. Saan sen hidastamaan voimalla jonka jälkeen se kiskaisee kunnolla takaisin ja yrittää lähteä juoksemaan. Haluaisi juosta vain kovaa hidastamatta "koskaan". Ratsastaessa on rauhallisempi naruriimulla kuin kuolaimella. Ajattelin, että tällä olisi suussa vikaa, mutta eläinlääkärin mukaan suu ok. Ongelmat vaan jatkuu.. Hevosen pitäisi olla terve, mutta toisaalta, en voi olla ikinä varma, että noinkin vanha hevonen ei olisi jostain kipeä.

Meillä kuitenkin on aina pehmeät keinot olleet käytössä. Silti hevoset osaavat käyttäytyä ja ovat olleet kuuliaisia. Laitan kärrytkin hevoselle sen ollessa irti. Ei hievahtanutkaan ennen.. Toisin kuin nyt. Yrittää lähteä perääni kun menen hakemaan kärryt, välillä jopa puuskuttaa ja viskoo päätään. On levoton koko lähdön ajan ja kun pääsemme liikkeelle alkaa pään nykiminen.

Selvästi hevosella on nyt paha olla, mutta en tiedä mistä johtuu. Ajattelin kuitenkin vaihtaa kuolaimet pois. Siitä siis aloitetaan.

Minulla on lisäksi toinenkin hevonen joka alkanut tekemään tätä päännykimistä ajaessa, joten ihmettelen kovin, että miten molemmilla voi yhtäkkiä olla samaa ongelmaa. En käsitä. Hevosten pitäisi olla terveitä ja kaiken pitäisi olla ok. Irtona juoksuttaessa ei mitään näkyvää vikaa ole. Eli varusteissa vika?

Vähän ehkä ohi aiheen ja ehkä aiheestakin, mutta yritän selventää vähän taustaa teille. Millaiset siis kannattaisi hankkia?
Avatar
MariaK
 
Viestit: 3
Liittynyt: Ma Kesä 07, 2010 9:03 pm

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Riemu » Su Tammi 20, 2013 12:39 am

En osaa Maria neuvoa sinua, onko tilanteesi muuttunut?

Mutta itsekin olisin kysellyt kuolaimettomuudesta yleensä ja vinkkejä valintaan.
Minulla on 9-vuotias lv-tamma joka on ravuri. Sitä treenataan startteja silmällä pitäen ja myöskin käydään ratsastusvalmennuksessa. Tamma on todella herkkä ja toimiva eikä minulla ole sen kanssa ongelmia, joten kannattaako vaihtaa?? Toisaalta mietin voisivatko asiat olla vielä paremmin? Ajaessa kuumuu jonkin verran, että enemmän mietin ainakin alkuun ratsastukseen kuolaimetonta vaihtoehtoa.

Toinen hevonen on 2-vuotias varsa jolla vasta ajetaan. Tällä en tiedä uskallanko edes koittaa kuolaimetonta, tosin varsa ei mielestäni oikein pidä kuolaimesta. Ei sitä kyllä varsinaisesti vastustakaan.

Mietityttää myös kun puhutaan ettei kuolaimeton olisi välttämättä kuolaimia parempi vaihtoehto, en esitä kritiikkiä mihinkään suuntaan, haluan vain hevosteni parasta! Ja olenhan tällä sivustolla :)

Tuntuu myös ihan suolta löytää sopivaa vaihtoehtoa... mielellään kuulisin vinkkejä minäkin!

ps. ei ravitreenin pitäisi olla kirosana.... yli 20v vain ratsuja harrastaneena tunnen tulleeni kotiin - koen, että ravurit ovat onnellisempia ja motivoituneempia kuin ratsut. Tämä karkea yleistys. En myöskään ole koskaan kohdannut täällä mainittuja käsittelytapoja, toki niitä varmaan on, kuten myös ratsupuolella jossa itseasiassa olen oikeasti omin silmin nähnyt huonoa kohtelua. En muuten tiedä mistä tulee ajatus, että ravurit opetetaan juoksemaan painetta vastaan?? Siis, että suusta vetäminen = kaasun painaminen, en usko että se on totta.
Riemu
 
Viestit: 7
Liittynyt: Su Joulu 30, 2012 3:57 pm

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Maikki » Ti Huhti 02, 2013 8:57 pm

Meillä on siirtymävaihe kanssa menossa, eli jätin vaan kertarysäyksellä kuolaimet pois ja nyt mennään sidepulleilla. Aiemmilla omistajilla on kokeiltu erilaisia kuolaimettomia jonkin verran, eli mistään ihan uudesta asiasta ei ole kyse. Kuolaimilla hevonen hakeutui heti kauniiseen muotoon, takapää aktivoitui itsestään jne. Ja tämä siis tapahtui löysin ohjin pyytämättä. Nyt kuolaimettomilla hevonen tuntuu olevan vähän hukassa. Ihan alussa oli päänviskontaa, mutta se on jäänyt pois. Hevonen venyttää kaulaansa ainakin puoli metriä lisää pituutta ja tavallaan vaikuttaa rennommalta kuin kuolaimien kanssa, ainakin mielentilaltaan. Sen sijaan takapää jää jähmeäksi, eikä selässäkään kyllä kauheasti mitään tapahdu. Hevonen on pääasiassa istunnalla ratsastettava, että periaatteessa ei pitäisi olla kauheasti väliä sillä, mitä päässä on. Hevonen on herkkä suustaan ja olen miettinyt, onko se nyt jotenkin niin huumaantunut siitä, kun suussa ei ole mitään, että muut asiat unohtuvat. Aiempi omistajakin sanoi, että kuolaimettomalla hevonen muuttui "hitaammaksi", reagointiaika piteni ja herkkyys vaimeni. Mistä voisi olla kyse?
Maikki
 
Viestit: 112
Liittynyt: To Elo 16, 2012 6:33 pm

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja toisinhevostelija99 » Ti Huhti 23, 2013 2:50 pm

En usko itse kuolaimen aiheuttamaan kipuun kunhan käytetään ratsukon tasoon sopivaa kuolainta. Ja mielestäni ainoat kuolaimet jotka pitäisi sallia ovat suorat kumikuolaimet ja perus nivelet..
Vuokraponillani on käytöss molemmat, kuolaimelliset ja kuolaimettomat. Molemmat toimii hyvin :))
toisinhevostelija99
 
Viestit: 3
Liittynyt: Ke Tammi 23, 2013 10:15 pm

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Koo » Ti Huhti 23, 2013 11:37 pm

^Noista kumpikaan harvemmin sopii hevoselle. Suora on epämukava tönkkö kalikka ja liiskaa kielen totaalisesti, eikä kumi materiaalina sovi useallekaan hevoselle nipistelemättä. Yksinivelisessä kuolaimessa taas on se pähkinänsärkijäefekti, plus vapaana pyörivät renkaat nipistelevät suupieliä. Ennemmin oliivi/D-renkainen kolmipala, pisaranmallinen keskipala on useimpiin suihin mukavin.
(Anteeksi, vähän heittää nyt kuolaimettomuus-otsikon viereltä muttaaaa)
Avatar
Koo
 
Viestit: 281
Liittynyt: La Huhti 03, 2010 9:11 pm
Paikkakunta: Oulu

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja M-H » Ke Huhti 24, 2013 10:11 am

Välineet osiossa keskustelu kuolaimista, kuolaimettomuus osiossa keskustelu kuolaimettomista ratkaisuista.
Kuva
Avatar
M-H
Site Admin
 
Viestit: 662
Liittynyt: To Marras 05, 2009 1:40 pm
Paikkakunta: Somewhere over the rainbow..

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Emil the ardenner » Su Huhti 28, 2013 7:58 pm

Meille tuli viikolla paketti Hevoskuiskaajalta mukanaan Draft kokoiset omalle ja toiselle tallin ponille jonka omistaja vissiin on Laihialta full kokoiset (postimaksu puolittui). Tänään aamupäivällä kokeiltiin. Lähes kaikki sujui kuten ennenkin paitsi, että oli herkempi pysäyttäville avuille ja herkempi pohje- ja painoavuille . oli myös huomattavasti "kevyempi" esim. peruuttaessa ei tarvinnut kuin kevyen ohjaspyynnön. Ensikokemus oli erittäin positiivinen. Samoin tulool nuorella suokilla katosi esim taipumispyrkimys ravissa ja muutenkin pää oli rauhallisempi. Jostain olin lukenut, että hevosille joilla on osaava henkilö opettanut ajon on helpompi omaksua kuolaimeton sillä osaava kuski ei rasita suuta liialla voimalla toisin kuin suurin osa ratsastajista/ratsuttajista. Ainakin meillä tuo "poni" on ohjasajaessa huomattavan herkkä jo ohjien liikkeelle selän päällä. Samoin oli tässä jutussa jonka luin puhuttu nimen omaan siitä, että ohja toimivat hevosen selän päällä kuin istunta ratsastajalla.
Avatar
Emil the ardenner
 
Viestit: 43
Liittynyt: Su Maalis 06, 2011 10:10 pm

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Warda » Ma Kesä 03, 2013 10:40 pm

Kyllä kaikkien päävehkeiden avut pitää erikseen opettaa. Mutta tässäkin täytyy muistaa se, että hevoset osaavat yleistää. Jos heppa osaa esim. riimun ja kuolaimen paineen, niin luultavasti aika nopeaa oppii kuolaimettomienkin avut. Joka tapauksessa on kuitenkin varmistettava, ettei hepo esim nojaa kuolaimettomiin, jos on oppinut sen taidon kuolaimen kanssa. Kävisin avut läpi aina siirryttäessä kuolaimista kuolaimettomiin.
Avatar
Warda
 
Viestit: 378
Liittynyt: Ti Huhti 06, 2010 9:23 pm
Paikkakunta: Oulu

Re: Kuolaimista kuolaimettomuuteen

ViestiKirjoittaja Kierroskone » Pe Elo 29, 2014 1:45 pm

Moi!
Olen uusi tällä foorumilla ja kerronpa oman lähtötilanteemme kuolaimettomuuden ja muun toisinhevostelun suhteen.
Minulla on kaksi sh-tammaa, 16 ja 5-vuotiaat, vanhempi on ex-ravuri ja nuorempiaakin treenattu ravuriksi mutta vauhtien puuttumisen vuoksi viettää tällä hetkellä puskaratsun elämää. Molemmilla tammoilla on ollut suun kanssa ongelmia. Vanhemmalla tulee herkästi piikkejä, parhaimmillaan hampaita on pitänyt raspata jopa 3 kk välein. Nuorempi kipuillut mm. Sudenhampaittensa kanssa ja on tähän saakka "toiminut"kunnolla ainoastaan suoralla nahkakuolaimella. Vanhemmalla tammalla on tapana pelata todella paljon kielensä ja kuolainten kanssa. Molemmat aika ajoin purevat kuolaimeen kiinni ja silloin katoavat jarrut ja osittain ohjauskin...
Tätä foorumia lueskeltuani päätin kokeilla vanhemmalle tammalle kuolaimettomuutta. Tämä on aina ollut todella kuuliainen maastakäsitellessä (riimusta), joten ihan ilman sen kummempia totutuksia pistin tänään kuolaimettomat päävehkeet päälle ja lähdettiin ratsastamaan.
Täytyy sanoa että tamma oli jotenkin hukassa! :) se toimi kyllä yhtä hyvin kuin kuolaimenkin kanssa, mutta katseli minua koko ajan neuvottomana, kuin kysyen että "hei apua mitä mä teen mun suulla?" Se on niin tottunut ilmeisesti muklaamaan kuolainta ja kieltään että tilanne oli peräti outo... :o ehkä se on hakenut kuolainten pyörittelystä myös jonkinlaista turvaa itselleen?!
Mutta kaiken kaikkiaan ihan positiivinen kokemus tämä kokeilu oli, tulen varmastikin jatkamaan kuolaimetonta ratsastelua. Niin, ja ekat laukannostot kirvoittivat tänään oikein vinkupierupukit...tiedä liekö johtunut kuolaimettomuudesta vai muusta...mutta eipä tullut ainakaan nypättyä suusta niinkuin kuolainten kanssa helposti tulee.
Nuoremmalla kuolaimwttomaan siirtyminen vaatii kyllä maastakäsittelyä. Se on sen verran raskaspäisempi, että pelkään kyllä alkuun kontrollin katoavan. Luultavasti käy joko niin että a) tamma lähtee menemään niin pitkälle kuin tietä riittää tai b) se junttaa päänsä maahan ja ryhtyy syömään hartaasti ja pitkään.

Muistuipa vielä mieleen nuoruudesta, että ei tämä kuolaimettomuus ihan tuntematonta touhua ole ollut "ravipiireissäkään". Ravimiehillä kun sattui olemaan oikein kovasuinen tai muuten "kahjo" menijä, niin tilannetta rauhoitettiin välillä niin että ajettiin laittamalla ohjat kiinni pelkkiin päitsien sivurenkaisiin ( tai rohkein tallitytöistä selkään ja ratsastamaan, ilman satulaa tietenkin) :D Yleensä nämäkin hurjimukset menivätkin ilman kuolaimi ihan hyvin, en ainakaan muista mitään katastrofia tapahtuneen.

Tulipa pitkä postaus, mutta siinäpähän. ;)
Kierroskone
 
Viestit: 1
Liittynyt: Pe Elo 29, 2014 1:15 pm

Edellinen

Paluu Kuolaimettomuus

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron